Varhaista monikielisyyttä tukemassa : kielitietoiset toimintatavat varhaiskasvatuksessa

Abstract

Varhaiskasvatuksen monikielisyyttä on Suomessa tutkittu tähän saakka lähinnä erilaisten paikallisten, yhteen tai muutamaan kieleen keskittyvien kielipainotusohjelmien näkökulmasta. Sen sijaan vielä melko tutkimattomia alueita ovat kielenoppiminen sekä monikielisyyden ja monikielisyyttä tukevien toimintatapojen toteutuminen niissä varhaiskasvatusyksiköissä, joissa ryhmien kielellinen moninaisuus ei ole varhaiskasvatuksen järjestäjien tietoinen valinta. Siksi tarvitaan tutkimuspohjaista tietoa erilaisista varhaiskasvatusympäristöistä sekä niiden tavoista yhtäältä huomioida perheiden monikielisyys ja toisaalta tukea kaikkien oman varhaiskasvatusyksikön lasten kasvua kielitietoisiksi. Tarkastelemme tässä artikkelissa monikielisyyttä, kielitietoisia toimintatapoja sekä niihin suhtautumista varhaiskasvatuksen henkilöstön kokeman arjen näkökulmasta. Artikkeli perustuu keväällä 2017 kerättyyn verkkokyselyyn, joka kohdistettiin niille päivähoidon tai esiopetuksen työntekijöille, joiden ryhmässä on monikielisisä lapsia. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimus osoittaa, että lasten monikielisyys ja kielitietoiset toimintatavat voivat olla luonteva osa varhaiskasvatuksen arkea. Sekä varhaiskasvatusyksiköiden että yksittäisten toimijoiden välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, miten ne otetaan osaksi toimintaa. Varhaiskasvatuksen tueksi tarvitaankin lisää tietoa kielitietoisuuden merkityksestä sekä keinoja kielitietoisen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen.

In Finland, multilingualism in the context of early childhood education has been studied mainly form the viewpoint of various local, language-weighted programmes concentrating on one or two languages. Instead, a rather uninvestigated area is how language learning and multilingualism are promoted in those early childhood education units where multilingualism is not a conscious choice of the education providers. In this article, we study multilingual, language aware practices, and attitudes towards them from the standpoint of the personnel’s lived experiences. The article is built on a web-based questionnaire that was aimed at those educators (workers in early childhood and per-school education) who had multilingual children in their groups in spring 2017. The data were analysed using qualitative content analysis. The results suggest that children’s multilingualism can be a natural part of everyday activities in early childhood education. However, there are need more support as regards the significance and implementations of language awareness.