Foreign language anxiety toward the English language among Finnish primary school third and fourth grade students

Abstract

Kun ahdistus vierasta kieltä kohtaan tulee esiin oppimistilanteissa, puhutaan ilmiöstä nimeltä vieraan kielen kieliahdistus. Kieliahdistus ilmenee jokaisella oppijalla yksilöllisesti, mutta aiemmat tutkimukset aiheesta ovat osoittaneet ilmiön aiheuttavan monipuolisia negatiivisia vaikutuksia kieltenoppimista kohtaan.

Tämä tutkielma keskittyy selvittämään, miten ja missä muodossa vieraan kielen kieliahdistus englannin kieltä kohtaan ilmenee suomalaisen ala-asteen kolmannen ja neljännen luokan oppilaiden keskuudessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, missä tilanteissa kieliahdistus ilmenee, ja mitkä ovat kohderyhmän asenteet englannin kielen oppimista kohtaan. Tutkimuksen aineistona on Likert-skaalan kysely, johon vastasi 22 oppilasta. Aineistoa on analysoitu hyödyntäen määrällisiä menetelmiä.

Tutkielmassa saatujen tulosten mukaan kohderyhmän asenteet englannin kielen oppimista kohtaan ovat positiivisia, eikä englannin kielen koeta aiheuttavan enemmän ahdistusta tai stressiä suhteessa muihin oppiaineisiin. Tulosten mukaan kohderyhmän keskuudessa nousi esiin kaksi tilannetta, jotka aiheuttavat muita tilanteita enemmän kieliahdistusta. Nämä suurinta ahdistusta aiheuttavat tilanteet ovat englannin kielen suullinen käyttö sekä pelko virheiden tekemistä kohtaan. Kieliahdistuksen ilmeneminen yksittäisissä tilanteissa oli kuitenkin vähäistä kohderyhmän keskuudessa, ja suuri osa tutkimukseen osallistuvista ei kokenut kieliahdistusta englannin kieltä kohtaan.

Tämän tutkielman tulokset voivat olla hyödyksi kasvatus- sekä opetusalan ammattilaisille sekä yksityishenkilöille, jotka ovat kiinnostuneita kieliahdistuksesta ilmiönä. Koska Suomessa on tehty vähäisesti tutkimusta kieliahdistuksen parissa, olisi tulevaisuuden tutkimuksen hyvä keskittyä entistä syvemmin kieliahdistuksen ilmenemiseen suomalaisten keskuudessa. Tämän lisäksi tutkimus kieliahdistuksen ilmenemisestä suomalaisten ala-asteikäisten parissa on vähäistä ja tulevaisuudessa juuri tämän kohderyhmän perusteellinen tutkiminen olisi tärkeää.