Finnish primary school teachers’ experiences of play-based teaching in English language classes in the 1st and 2nd grades

Abstract

Vuodesta 2020 alkaen ensimmäisen vieraan kielen (A1-kielen) opetus kouluissa on pitänyt aloittaa jo ensimmäisellä luokalla. Tätä ennen vieraan kielen opetus alkoi viimeistään kolmannella luokalla, joskin monet koulut olivat tarjonneet mahdollisuutta aiempaan aloitukseen jo ennen vuotta 2020. Varhaisemman kielten opetuksen aloituksen pyrkimyksenä on positiivisten asenteiden luominen, sekä yksilön itsevarmuuden kasvattaminen omia kykyjä kohtaan. Koska kaikki oppilaat eivät vielä osaa lukea tai kirjoittaa ensimmäisen luokan alkaessa, opetusmetodeina hyödynnetään toiminnallisia menetelmiä, kuten leikkiä, musiikkia, pelejä ja liikettä.

Tässä tutkimuksessa perehdyttiin toiminnallisiin opetusmenetelmiin sekä niiden käyttöön ja vaikutuksiin 1. ja 2. luokan opettajien näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 1. ja 2. luokan opettajien kokemuksia toiminnallisista opetusmenetelmistä englannin kielen oppitunneilla. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla kahta luokanopettajaa etäyhteyden välityksellä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja ja niiden sisältöjä analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla aineisto ja vertaamalla litteraatteja tutkimuskysymyksiin.

Tutkimuksen tulokset olivat toiminnallisten opetusmenetelmien kannalta hyvin positiivisia. Kummallakaan opettajalla ei ollut oppikirjaa käytössä englannin opetuksessa, mutta vihkoja käytettiin satunnaisesti. Molemmat opettajat käyttivät runsaasti toiminnallisia opetusmenetelmiä, kuten erilaisia lauluja ja laululeikkejä, liikettä ja liikkumista lisättynä tavallisiin tehtäviin, draamaa, sekä erilaisia pelejä. Opettajat kokivat, että toiminnalliset opetusmenetelmät lisäsivät oppilaiden motivaatiota ja keskittymistä ja lisäksi ne toivat vaihtelevaa sisältöä oppitunteihin. Opettajat mainitsivat, että vapaus käyttää erilaisia opetustapoja lisäsi myös heidän työtään kohtaan kokemaansa motivaatiota. Haasteina he mainitsivat, että toiminnalliseen opetukseen siirtyminen voi tuntua hankalalta, mikäli siihen ei ole tottunut. Myös toiminnan opettajalähtöisyyttä korostettiin, jotta oppitunnit eivät menisi yleiseksi epäjärjestykseksi tai levottomuudeksi.