Joukkueurheilua harrastavien 7–9-vuotiaiden itsearvioitujen sosiaalisten taitojen yhteydet harrastusvuosiin, sukupuoleen ja ikään
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 7–9-vuotiaiden joukkueurheilua harrastavien lasten itsearvioitujen sosiaalisten taitojen tason yhteys harrastettuihin vuosiin. Lisäksi tarkasteltiin vastaajien sukupuolien ja ikäluokkien eroja ja yhtäläisyyksiä itsearvioiduissa sosiaalisissa taidoissaan. Tutkimuksen kohdejoukko (n= 30) koostui Vantaan ja Jyväskylän koripallon harrastajista. Tutkimuksen aineisto kerättiin määrällisiä tutkimusmenetelmiä noudattaen strukturoidulla Webropol-kyselylomakkeella. Kyselyssä sosiaalisia taitoja mitanneet mittarit muodostettiin käyttäen apuna Goldsteinin (1980) kehittelemää kysymysjoukkoa. Kysymykset muokattiin joukkueurheilun kontekstiin. Aineiston analysointivaiheessa mittareiden kysymyksistä muodostettiin summamuuttuja, jotta päämuuttujan yhteyksiä ja eroja harrastettujen vuosien, sukupuolen ja iän välillä oli mahdollista tarkastella. Summamuuttujan yhteyttä harrastettuihin vuosiin tutkittiin Pearsonin korrelaatiokertoimella. Sukupuolen vaikutusta tutkittiin puolestaan Mann-Whitney U -testin avulla. Ikävuosien eroavaisuuksia sosiaalisissa taidoissa tutkittiin puolestaan Kruskall-Wallis -testillä. Tutkimus osoitti, ettei harrastettujen vuosien ja itsearvioitujen sosiaalisten taitojen välillä ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, vaikka heikko riippuvuus olikin nähtävissä. Sukupuolten välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Sen sijaan keskiarvojen tuloksista ilmeni, että pojat arvioivat omat sosiaaliset taitonsa heikommiksi kuin tytöt. Ikäluokkien välisessä tarkastelussa 7–vuotiaat arvioivat omat taitonsa hieman vahvemmiksi kuin 8- ja 9-vuotiaat, joiden keskiarvot olivat lähes identtiset, kuitenkaan erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tämä tutkimus tuo arvokasta tietoa joukkueurheilun ja sosiaalisten taitojen tason yhteydestä harrastusvuosiin, sukupuoleen ja ikään. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi joukkueurheilun ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa. Lisäksi tutkimus avaa uuden ja laajemman tutkimusnäkökulman joukkueurheilun ja sosiaalisten taitojen yhteyden tutkimiseen.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5367]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Joukkueurheilua harrastavien 7–11-vuotiaiden lasten itsearvioitujen sosiaalisten taitojen yhteydet harrastusvuosiin, sukupuoleen ja ikään
Vähätörmä, Matias (2022)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää joukkueurheilua harrastavien 7–11- vuotiaiden lasten itsearvioitujen sosiaalisten taitojen yhteyksiä ja eroja suhteessa harrastusvuosiin, sukupuoleen ja ikään. Tutkimuksen kohdejoukko ... -
15-vuotiaiden sosiaalisen median käytön yhteydet masennusoireisiin ja yksinäisyyteen toisella asteella
Kurki, Sofi; Ahonen, Oosa (2024)Yksinäisyys on lisääntynyt nuorten keskuudessa. Sosiaalinen media on kiinteä osa nuorten elämää, ja sosiaalisen median käytön yhteydet nuorten yksinäisyyteen ovat epäselviä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ... -
Kielellisten ja toiminnanohjauksen taitojen yhteydet sosiaaliseen kompetenssiin 5-vuotiailla lapsilla
Nurmisto, Nea; Räihä, Katariina (2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko kielelliset ja toiminnanohjauksen taidot yhteydessä vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön arvioimaan sosiaaliseen kompetenssiin 5-vuotiailla lapsilla. Sosiaalisen ... -
Varhaiskasvatuksen henkilöstön ajatuksia aikuisen tuen ja tunnetaitojen merkityksestä lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemisessa
Hautamäki, Satu (2023)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen henkilöstön ajatuksia aikuisen tuen ja hänen omien tunnetaitojensa merkityksestä lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemisessa. Tämän laadullisen tutkimuksen ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.