15-vuotiaiden sosiaalisen median käytön yhteydet masennusoireisiin ja yksinäisyyteen toisella asteella
Yksinäisyys on lisääntynyt nuorten keskuudessa. Sosiaalinen media on kiinteä osa nuorten elämää, ja sosiaalisen median käytön yhteydet nuorten yksinäisyyteen ovat epäselviä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko 15-vuotiaiden sosiaalisen median käytöllä yhteyttä sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyteen toisella asteella ja toimiiko masennusoireilu tässä välittävänä tekijänä. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella sukupuolieroja sosiaalisen median käytön ja yksinäisyyden kokemusten yhteyksissä sekä masennusoireilussa välittävänä tekijänä. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa muun muassa nuorten hyvinvoinnista. Tutkimuksemme aineisto on kerätty vuosina 2016– 2019. Aineisto koostui 767 nuoresta. Aineisto analysoitiin Spearmanin korrelaatiolla, multinomiaalisella logistisella regressioanalyysilla ja logistisella regressioanalyysilla.
Tulokset osoittivat, että nuorten sosiaalisen median käyttö oli yhteydessä voimakkaampaan sosiaalisen yksinäisyyden kokemukseen ja vähäisempään emotionaalisen yksinäisyyden kokemukseen. Sosiaalisen yksinäisyyden kohdalla havaittiin myös, että mitä enemmän sosiaalista mediaa nuori käytti, sitä todennäköisemmin hän koki sosiaalista yksinäisyyttä vähintään joskus. Masennusoireilu ei välittänyt sosiaalisen median käytön yhteyttä sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyteen. Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroa sosiaalisen median käytön ja yksinäisyyden puolten yhteyksissä, eikä siinä, välittääkö masennusoireilu sosiaalisen median käytön ja yksinäisyyden välisiä yhteyksiä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sosiaalisen median käyttö voi lisätä riskiä kokea sosiaalista yksinäisyyttä. Sekä yksinäisyydellä että sosiaalisen median käytöllä on havaittu yhteyksiä nuorten hyvinvointiin. Nuorten yksinäisyyttä tulisi pyrkiä ehkäisemään, ja sosiaalisen median käyttöä tulisi rajoittaa hyvinvoinnin kannalta suotuisampaan suuntaan, joten nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten tulisi olla tietoisia yksinäisyyden ja sosiaalisen median käytön yhteyksistä. Jatkossa olisi tärkeää selvittää ilmiöiden välisiä syy-seuraussuhteita.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29739]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
15-vuotiaiden sosiaalisen median käytön ja digitaalisen pelaamisen yhteydet masennusoireisiin 18–21-vuotiaana sukupuolittain
Kannisto, Silja; Piikki, Saini (2023)Masennusoireet ovat yleistyneet suomalaisilla nuorilla ja voivat vaikuttaa laajasti nuorten toimintakykyyn sekä elämänlaatuun. Suuri osa nuorista käyttää digitaalista mediaa, mutta sen yhteydet hyvinvointiin ovat kuitenkin ... -
Nuoren kroonisen sairauden yhteys koettuun yksinäisyyteen toisella asteella
Kallio, Merika; Yli-Perttala, Anne (2024)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella nuorten kroonisten sairauksien yhteyttä sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyteen toisella asteella sekä vanhemman kasvatustyylin lämpimyyden roolia yksinäisyydeltä ... -
Vuorovaikutussuhteiden vaikutus nuoren koulunkäyntiin ja opintojen sujuvuuteen toisella asteella
Kettunen, Katariina (2021)Tämä tutkimus tarkastelee nuorten koulupolun sujuvuutta ja sen keskeytymistä toisella asteella. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten nuoren elinpiirissä ja elinyhteisöissä olevat vuorovaikutussuhteet niin kotona ... -
Internetin sosiaalisten käytänteiden yhteys yksinäisyyden ilmentymiin : korkeakouluopiskelijoiden internet-tottumusten reflektointia subjektiiviseen yksinäisyyteen ja ihmissuhdeongelmiin
Siiriäinen, Aija (2019)Internetin eri sisältöjen sekä älylaitteiden käytöstä on tullut kasvavan ruutuajan ohessa yksilötasolla kulttuurisesti omaksuttu osa jokapäiväistä elämää erityisesti nuorille ikäpolville. Internetin sekä erilaisten ... -
Social engagement, mood, and mortality in old age
Pynnönen, Katja (University of Jyväskylä, 2017)Social relationships, social activity, and experiencing fulfilment of interpersonal needs are essential aspects of well-being in older people. The purpose of this research was twofold: first, to investigate the ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.