Kansanopisto-opiskelun motiivit ja kansanopistojen asema : tutkimus neljän suomalaisen kansanopiston entisten opiskelijoiden kokemuksista

Abstract

Tämä pro gradu –tutkielma on tehty osana Kansanopistot koulutusurana –hanketta. Hank-keessa toteutettiin neljän suomalaisen kansanopiston; Alkio-opiston, Etelä-Pohjanmaan opiston, Helsingin Evankelisen Opiston ja Työväen Akatemian entisille opiskelijoille vuo-silta 1985–2007 laaja kvantitatiivinen kyselytutkimus, jossa selvitettiin erityisesti kansan-opistovuoden vaikutusta suhteessa opiskelijoiden korkeakoulutukseen hakeutumiseen ja myöhempään yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Omassa tutkimuksessani käytän tätä sa-maa kyselyaineistoa. Tutkielmassa keskiöön nousevat kansanopistojen entisten opiskelijoiden opistoon tulon motiivit ja heidän opinnoilleen asettamansa tavoitteet sekä opiskelijoiden kokemukset ta-voitteiden täyttymisestä ja tyytyväisyys omiin suorituksiinsa. Aineiston perusteella kan-sanopistoihin hakeudutaan useimmiten välineellisin opiskeluun/ammattiin tai yleisempään kypsymiseen liittyvin motiivein ja myös opiskelijoiden opinnoille asettamat tavoitteet ovat hyvin vahvasti sidoksissa jatko-opiskeluun saataviin hyötyihin. Vaikka kansanopistot yhä harvemmin ovat ensisijainen opiskelupaikkavaihtoehto, eivät opiskelijat kuitenkaan ajaudu niihin mitenkään sattumanvaraisesti vaan opistojen voidaan nähdä olevan Anthony Gid-densin tarkoittamia toisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi haluamansa opiskelupaikan ulko-puolelle jäänyt opiskelija voi opistossa opiskella jo avoimen yliopiston kautta samaa alaa ja samalla saada myös eväitä yrittää pääsykokeissa uudestaan. Kansanopistot ovat reflek-siivisessä jälkimodernissa yhteiskunnassa siis todellisia elämänpoliittisia vaihtoehtoja. Tutkimuksen neljän kansanopiston entisten opiskelijoiden motiivien ja tavoitteiden kautta piirtyy myös omanlaisensa kuva kansanopistojen asemasta suomalaisella koulutuksen ken-tällä. Siinä missä mm. Laissa vapaasta sivistystyöstä kansanopistoille annetaan hyvin lavea ja erityisesti vapaata sivistystyötä korostava tehtävä, asettaa opistojen rahoitusjärjestelmä vapaan sivistystyön tarjoajat taloudellisesti varsin hankalaan asemaan ja myös opiskelijoi-den tavoitteet tuntuvat olevan toisensuuntaisia.