English language teachers' job satisfaction in upper secondary schools in Finland
Opettajien työtyytyväisyyttä on yleisesti ottaen tutkittu jonkin verran, mutta tiettyjen kouluaineiden
opettajien työtyytyväisyyteen ei ole kiinnitetty huomiota juuri lainkaan. Tämän tutkimuksen
tarkoituksena oli selvittää englannin opettajien työtyytyväisyyden tasoa suomalaisissa lukioissa.
Tutkielma perustuu Herzbergin määritelmään työtyytyväisyydestä sekä hänen teoriaansa siitä, mitkä
tekijät työssä koetaan tyydyttäviksi ja mitkä epätyydyttäviksi (motivation-hygiene theory).
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena sähköpostitse, ja siihen osallistui 10 englannin kielen
lukio-opettajaa eri puolilta Suomea. Tutkimuskyselykaavake oli kaksiosainen. Ensimmäinen osa
sisälsi 10 avokysymystä, ja toisessa osassa osallistujia pyydettiin arvioimaan numeroasteikolla
opettajan työhön liittyvien tekijöiden vaikutusta työtyytyväisyyteensä.
Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa tutkimukseen osallistuneista englannin kielen lukioopettajista
oli tyytyväisiä tai todella tyytyväisiä työhönsä. Sellaiset opettajan työhön liittyvät
fyysiset olosuhteet ja asiat, kuten työtilat, opetusvälineet, opetusmateriaalit, opetusryhmien koko,
työtuntien määrä, lomat, palkka ja työn määrä olivat merkityksellisimpiä vaikuttajia opettajien
työtyytyväisyyteen. Opettajan työhön kuuluvista sosiaalisista piirteistä tärkeimmiksi vaikuttajiksi
työtyytyväisyyden kannalta nousivat suhteet kollegoihin ja rehtoriin sekä heiltä saatu tuki, suhteet
oppilaisiin ja heiltä saatu arvostus. Hallinnollisesta ja uranäkökulmasta katsottuna tärkeimpiä
vaikuttajia olivat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön, itsensä kehittäminen työssä ja
vastuullisten työtehtävien saanti. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että eniten tyytymättömyyttä
englannin lukio-opettajan työssä aiheuttavat palkka, kiire, fyysinen työympäristö, lisääntyvä työn
määrä, kausittainen työn kasaantuminen ja isot opetusryhmät.
Tutkimuksen tulokset korreloivat osittain Herzbergin työtyytyväisyysteorian kanssa. Herzbergin
mukaan eniten työtyytyväisyyteen vaikuttavat työn abstraktit motivation tekijät, mikä kävi ilmi
myös tämän tutkimuksen tuloksista. Kuitenkin osa edellä mainituista Herzbergin työhön liittyvistä
tekijöistä ei ollut tähän tutkimukseen osallistuneille opettajille merkityksellisiä työtyytyväisyyden
kannalta. Herzbergin mukaan fyysisemmät työn hygiene tekijät eivät ole yhtä tärkeitä
työtyytyväisyydelle verrattuna motivation tekijöihin. Tässä tutkimuksessa kuitenkin todettiin niillä
olevan tärkeä merkitys opettajien työtyytyväisyyteen.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5334]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Teachers of English in Finnish upper secondary general school and their job satisfaction
Mäenpää, Maria (2005) -
As much English as possible : A study on two secondary school English teachers language use and the motives behind their language choices
Miettinen, Elisa (2009)Kommunikatiivisen kompetenssin ja suullisen kielitaidon painoarvo vieraiden kielten oppimisessa ja opettamisessa on kasvanut viime vuosina, mikä on lisännyt huomiota myös opettajien kielenkäyttöön. Tämän proseminaarit ... -
The job satisfaction of English teachers in Finnish elementary, middle and upper secondary schools
Leppänen, Jenni (2011)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat vaikuttavat englanninopettajien työtyytyväisyyteen ja -tyytymättömyyteen ja miten englanninopettajien mukaan työtyytyväisyyttä voitaisiin kehittää. Aineisto kerättiin ... -
English teaching in Finnish upper secondary schools : students' and teachers' perceptions
Korhonen, Kaisa (2014)Englannin opetus on käynyt läpi monia muutoksia ajan kuluessa. Globalisoituvan yhteiskunnan myötä englannin käyttö on yleistynyt ja kieltä opitaan myös muualla kuin koulumaailmassa. Tämä asettaa haasteita englannin opetukselle ... -
Cultural diversity and the teacher's profession : secondary school English teachers' experiences of cultural diversity in teacher training and classrooms in Finland
Girsén, Otto (2017)Maahanmuutto Suomeen nykyisessä muodossaan on kohtalaisen uusi ilmiö. Maahanmuuton lisääntyessä myös koulujen oppilaista yhä isompi osa ovat kasvaneet elämänsä aikana jossain toisessa kulttuurissa. Tämän tutkielman ...