As much English as possible : A study on two secondary school English teachers language use and the motives behind their language choices

Abstract

Kommunikatiivisen kompetenssin ja suullisen kielitaidon painoarvo vieraiden kielten oppimisessa ja opettamisessa on kasvanut viime vuosina, mikä on lisännyt huomiota myös opettajien kielenkäyttöön. Tämän proseminaaritutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkä verran englannin opettajat käyttävät tunneillaan englantia ja suomea ja miten he perustelevat kielivalintojaan. Taustana käytettiin teoreettista keskustelua kohdekielen ja äidinkielen hyödyistä kohdekielen oppimisen kannalta sekä aiempia tutkimustuloksia opettajien kielenkäytöstä. Tutkimuksen aineisto koostui kahdesta videokuvatusta kahdeksannen luokan englannin tunnista ja tunnit pitäneiden opettajien haastatteluista. Toisella opettajalla (A) oli 25 vuoden työkokemus, kun taas toinen opettaja (B) oli noin kaksi vuotta aiemmin valmistunut sijainen. Analyysin pääpaino oli haastatteluvastausten laadullisessa analysoinnissa videoitujen tuntien ja aiempien tutkimustulosten valossa. Tutkimukseen sisältyi myös määrällinen osa, jossa arvioitiin, kuinka paljon opettajat käyttivät kohdekieltä ja äidinkieltä. Tutkimukseen osallistuneet opettajat halusivat käyttää mahdollisimman paljon englantia, sillä he kokivat oppilaiden altistamisen sille hyödylliseksi ja tärkeäksi. Kuvattujen tuntien perusteella heidän kielenkäytössään oli kuitenkin eroja. Opettaja A käytti kohdekieltä käytännössä koko ajan eli 100 %. Opettaja B puhui englantia 47 % ajasta, mutta hänen kielivalintansa jakautuivat kahteen osaan. Alkutunnista hän käytti 99 % englantia mutta lopputunnista vain 5 %, ilman että tälle löytyi kattavaa selitystä. Tärkeimmät syyt käyttää äidinkieltä olivat kieliopin opettaminen, kurinpito ja selitykset ja käännökset suomeksi ellei oppilas ymmärrä jotakin. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että opettajan positiivinen käsitys omasta suullisesta kielitaidosta lisää kohdekielen käyttöä. Aineiston rajallisuuden takia tulosten perusteella ei kuitenkaan voi tehdä laajempia johtopäätöksiä, ja jatkotutkimusta tarvitaan niin opettajien kielenkäytön kuin heidän motiiviensa osalta.