Kehityskeskusteluiden merkityksiä lastentarhanopettajien työhyvinvoinnille
Tutkimuksessa selvitettiin yksilöllisten kehityskeskusteluiden merkityksiä lastentarhanopettajien
työhyvinvoinnille. Lisäksi esiteltiin tutkimuspäiväkotien
tämän hetken kehityskeskustelukäytäntöjä ja kartutettiin niihin liittyviä kehitysehdotuksia.
Varhaiskasvatukseen kohdistuvat yhteiskunnalliset ja rakenteelliset
muutokset antavat aihetta kiinnittää entistä enemmän huomiota lastentarhanopettajien
työhyvinvointiin ja sen vuoksi olikin tärkeää tutkia, miten yksilölliset
kehityskeskustelut palvelevat lastentarhanopettajia työhyvinvoinnin
näkökulmasta.
Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, jossa aineisto koostui neljän lastentarhanopettajan
sekä yhden päiväkodin johtajan puolistrukturoiduista haastatteluista
sekä aiheeseen liittyvistä dokumenteista. Aineiston analysoinnissa
käytin sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen mukaan yksilöllisten kehityskeskusteluiden merkitys lastentarhanopettajien
työhyvinvoinnille on pääsääntöisesti positiivinen. Työhyvinvoinnista
huolehtiminen on tärkein positiiviseen merkitykseen johtava perustelu,
mutta työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi tarvitaan myös muita toimintatapoja.
Kehityskeskusteluiden käytännöt vaihtelevat vuosittain ja kehitysehdotukset
liittyvät keskusteluiden ajankohtaan, määrään, keskusteluun varattuun aikaan
ja sisältöön.
Tutkimuksen keskeisinä johtopäätöksinä yksilöllinen kehityskeskustelu
tulee järjestää ainakin kerran vuodessa eikä sitä saa korvata tiimikehityskeskustelulla.
Johtajalla on huomattava rooli kehityskeskusteluiden positiivisen merkityksen
syntymisessä, mutta ihmisten yksilöllisyydestä johtuen kehityskeskustelut
koetaan aina eri tavalla ja niille luodaan erilaisia merkityksiä.
Tutkimuksesta saadut tulokset ovat hyödynnettävissä muissa tarpeeksi
samankaltaisissa konteksteissa. Niiden avulla yksilöllisiä kehityskeskusteluja
voidaan kehittää vastaamaan paremmin lastentarhanopettajien tarpeita työhyvinvoinnin
näkökulmasta.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5001]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Korona-ajan merkityksiä päiväkodin esihenkilöiden työhyvinvoinnille
Lehto, Lumi; Koskela, Sonja (2022)Tämän tutkimuksen aiheena oli päiväkodin esihenkilöiden työhyvinvointi korona-aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten päiväkodin esihenkilöt kuvailevat koronan merkityksiä työhyvinvoinnillensa ja eroavatko ... -
Luokanopettajien kokema työhyvinvointi ja työyhteisön merkitys työhyvinvoinnille
Leppänen, Jenna; Tervamäki, Niina (2019)Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin luokanopettajien työhyvinvointia ja työyhteisön merkitystä sille. Tavoitteena oli selvittää, millaiseksi luokanopettajat kokevat työhyvinvointinsa, mikä merkitys työyhteisöllä on heidän ... -
"Toinen voi lohduttaa toista. Kokea empatiaa ja samaistua" : sosioemotionaalisten taitojen merkitys tiimityöskentelylle ja sosiaaliselle työhyvinvoinnille varhaiskasvatuksessa
Arvaja, Iina (2023)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää Suomessa työskentelevien varhaiskasvatuksen työntekijöiden sosioemotionaalisten taitojen merkitystä tiimityöskentelylle ja sosiaaliselle työhyvinvoinnille varhaiskas ... -
Luokanopettajien kokemuksia lähityöyhteisön merkityksestä työhyvinvoinnille
Kouhia, Tilda (2022)Tässä tutkimuksessa tutkittiin sitä, millaisia merkityksiä luokanopettajat antavat lähityöyhteisölleen työhyvinvointiin liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa näistä merkityksistä sekä ymmärtää, minkälaista ... -
Etätyön johtaminen : sosiaalisen pääoman merkitys työhyvinvoinnille etätyöympäristössä
Aro, Niini (2023)Etätyö on yksi merkittävistä työelämän murroksista. Vaikka käsitteenä etätyö ei ole uusi ja sen juuret ulottuvat 1970-luvulle, on sen merkitys nykypäivänä kasvanut, sillä lähes jokaisen organisaation toimintaan liittyy ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.