Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorVilkki, Anni
dc.date.accessioned2017-05-28T13:09:02Z
dc.date.available2017-05-28T13:09:02Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54131
dc.description.abstractTutkimuksessa selvitettiin yksilöllisten kehityskeskusteluiden merkityksiä lastentarhanopettajien työhyvinvoinnille. Lisäksi esiteltiin tutkimuspäiväkotien tämän hetken kehityskeskustelukäytäntöjä ja kartutettiin niihin liittyviä kehitysehdotuksia. Varhaiskasvatukseen kohdistuvat yhteiskunnalliset ja rakenteelliset muutokset antavat aihetta kiinnittää entistä enemmän huomiota lastentarhanopettajien työhyvinvointiin ja sen vuoksi olikin tärkeää tutkia, miten yksilölliset kehityskeskustelut palvelevat lastentarhanopettajia työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, jossa aineisto koostui neljän lastentarhanopettajan sekä yhden päiväkodin johtajan puolistrukturoiduista haastatteluista sekä aiheeseen liittyvistä dokumenteista. Aineiston analysoinnissa käytin sisällönanalyysiä. Tutkimuksen mukaan yksilöllisten kehityskeskusteluiden merkitys lastentarhanopettajien työhyvinvoinnille on pääsääntöisesti positiivinen. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkein positiiviseen merkitykseen johtava perustelu, mutta työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi tarvitaan myös muita toimintatapoja. Kehityskeskusteluiden käytännöt vaihtelevat vuosittain ja kehitysehdotukset liittyvät keskusteluiden ajankohtaan, määrään, keskusteluun varattuun aikaan ja sisältöön. Tutkimuksen keskeisinä johtopäätöksinä yksilöllinen kehityskeskustelu tulee järjestää ainakin kerran vuodessa eikä sitä saa korvata tiimikehityskeskustelulla. Johtajalla on huomattava rooli kehityskeskusteluiden positiivisen merkityksen syntymisessä, mutta ihmisten yksilöllisyydestä johtuen kehityskeskustelut koetaan aina eri tavalla ja niille luodaan erilaisia merkityksiä. Tutkimuksesta saadut tulokset ovat hyödynnettävissä muissa tarpeeksi samankaltaisissa konteksteissa. Niiden avulla yksilöllisiä kehityskeskusteluja voidaan kehittää vastaamaan paremmin lastentarhanopettajien tarpeita työhyvinvoinnin näkökulmasta.
dc.format.extent64
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.titleKehityskeskusteluiden merkityksiä lastentarhanopettajien työhyvinvoinnille
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201705282526
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosKasvatustieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Educationen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineVarhaiskasvatusfi
dc.date.updated2017-05-28T13:09:03Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot