University students’ perceptions of the effectiveness of a course in communication confidence : a qualitative study
Gerlander, M., & Alanne, A. (2024). University students’ perceptions of the effectiveness of a course in communication confidence : a qualitative study. In A. Károly, L. Kokkonen, M. Gerlander, & P. Taalas (Eds.), Driving and embracing change : learning and teaching languages and communication in higher education (pp. 122-155). University of Jyväskylä. JYU Studies, 1. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0238-5
Published in
JYU StudiesDate
2024Copyright
© Authors and University of Jyväskylä 2024
A university pedagogy that emphasises students’ agency and collaborative learning highlights the importance of active participation and interaction, including oral assessment. Students high in oral communication apprehension (OCA) can find these interaction-focused approaches as increasing harmful stress, leading them to avoid studies.
Additionally, the inclusion of communication skills in the competency requirements for a wide range of professional fields may have increased stress for communication-anxious students. The aim of this study is to investigate the effectiveness of the course Gaining Confidence for Public Speaking, designed for students who assess their OCA as harming their studies. The research examined the qualitative changes in students’ communication confidence and the factors that supported learning during the course, based on students’ own descriptions. In addition, the study aims to generate insights and knowledge for the pedagogical development of the course, and to create a design for assessing its effectiveness. The research data consist of 38 reflective essays that university students wrote at the end
of the courses held between 2018 and 2021 at the University of Jyväskylä. The study employed a qualitative approach using theory-guided content analysis conducted with ATLAS.ti 22 data analysis software. The key changes in communication confidence related to (a) orientational elements, such as increased acceptance of anxiety, loosening of the criteria for public speaking and reinforced communication orientation towards the audience, (b) improved oral communication self-efficacy, (c) more appropriate preparation skills, and (d) less avoidance of courses involving oral presentations, along with increased participation in communication situations. The main factors identified as supporting learning encompassed the peer group, video reflection, and research- and experience-based knowledge about anxiety. The findings support the need for courses on developing communication confidence for students high in OCA, as well the need to design pedagogical approaches for adopting in these courses.
...
Opiskelijakeskeisyyteen perustuvassa yliopistopedagogiikassa suositaan opiskelijoiden aktiiviseen osallistumiseen ja vuorovaikutukseen perustuvien oppimismenetelmien käyttöä. Lisäksi arviointitavat ovat vuorovaikutuksellistuneet. Oppimista arvioidaan kirjallisten tenttien tai tehtävien ohella suullisissa tenteissä, keskusteluissa tai näytöissä. Myös korkeakoulutettujen asiantuntijoiden osaamisvaatimuksissa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen merkitys on nostettu keskeiseksi. Esiintymistä ja sosiaalisia tilanteita jännittäville opiskelijoille suullisen viestinnän yleistyminen opetuksessa, oppimisessa ja osaamisvaatimuksissa voi lisätä haitallista stressiä, ja johtaa jopa tiettyjen opintojaksojen välttelyyn ja opintojen viivästymiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää esiintymistä jännittäville opiskelijoille suunnatun Esiintymisvarmuuden kehittäminen -opintojakson vaikuttavuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan opiskelijoiden kuvaamia laadullisia muutoksia viestintävarmuudessaan ja oppimista edistäneitä tekijöitä. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tuottaa näkemystä ja tietoa Esiintymisvarmuuden kehittäminen -opintojakson pedagogiseen kehittämiseen sekä tuottaa menetelmiä opintojakson vaikuttavuuden arviointiin. Tutkimusaineisto koostuu opiskelijoiden kirjoittamista yhteensä 38 reflektiivisestä esseestä. Aineisto koottiin yhdeksällä esiintymisvarmuuden kehittäminen -opintojaksolla, jotka järjestettiin Jyväskylän yliopistossa vuosien 2018–2021 aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista, teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin ATLAS.ti 22-ohjelmistoa. Keskeisiksi viestintävarmuuden muutoksiksi kuvattiin (a) orientoitumisen muutos, kuten hyväksyvämpi suhtautuminen jännittämiseen, esiintymisen kriteereiden väljentyminen ja vahvempi vuorovaikutusorientaatio suhteessa yleisöön, (b) vahvistunut viestinnällinen minäpystyvyys, (c) tarkoituksenmukaisemmat valmistautumistaidot ja (d) esiintymistä sisältävien kurssien välttelyn väheneminen ja aktiivisempi osallistuminen viestintätilanteissa. Oppimista tukevista tekijöistä korostuivat vertaisryhmä, videon hyödyntäminen reflektoinnissa sekä tutkimus- ja kokemuspohjainen tieto jännittämisestä. Tutkimuksen tulokset tukevat viestintävarmuutta kehittävien opintojaksojen tarpeellisuutta ja merkityksellisyyttä vahvasti esiintymistä jännittäville opiskelijoille. Lisäksi tutkimus korostaa kokonaisvaltaisemman lähestymistavan tarpeellisuutta tutkittaessa viestintävarmuutta kehittävien opintojaksojen ja pedagogisten ratkaisujen vaikuttavuutta.
...
Publisher
University of JyväskyläParent publication ISBN
978-952-86-0238-5Is part of publication
Driving and embracing change : learning and teaching languages and communication in higher educationISSN Search the Publication Forum
2814-8843Keywords
viestintävarmuus esiintymisjännitys sosiaalinen jännittäminen viestintäarkuus vuorovaikutusosaaminen viestintäpystyvyys yliopisto-opiskelijat communication confidence public speaking anxiety social anxiety oral communication apprehension communication competence oral communication selfefficacy university students opiskelijat vuorovaikutus esiintyminen jännittäminen arkuus sosiaaliset suhteet korkeakouluopiskelu viestintä osaaminen varmuus
Original source
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0238-5Publication in research information system
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/221010291
Metadata
Show full item recordLicense
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Jännittääkö opettaja? : luokanopettajien ja luokanopettajaksi opiskelevien kokemuksia jännittämisestä
Autio, Anniina (2012)Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaista on luokanopettajien ja luokanopettajaksi opiskelevien jännittäminen työhön ja opiskeluun liittyvissä tilanteissa heidän itsensä kokemana. Tutkimukseen osallistui 40 luokanopettajaa ... -
Communication apprehension in the EFL classroom : a study of Finnish and Finnish-Swedish upper secondary school students and teachers
Lahtinen, Lauri (2013)Tämä tutkimus käsitteli suomalaisten ja suomenruotsalaisten englannin kielen viestintäarkuutta kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta näkökulmasta. Tarkoitus oli ensiksi selvittää, miten paljon eng. viestintäarkuutta ... -
Suhdekehyspohjaisten interventioiden vaikutukset esiintymisjännityksen hoidossa yliopisto-opiskelijoilla
Sakko, Johanna; Holopainen, Lisa (2019)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko lyhyillä suhdekehysteoriaan pohjautuvilla interventioilla vähentää yliopisto-opiskelijoiden kokemaa esiintymisjännitystä. Lisäksi tutkimme, voidaanko kyseisillä ... -
The master's thesis process, its challenges, and how to overcome them : an investigation of English Master's degree students' perceptions of their thesis process at the University of Jyväskylä
Mäki-Kuutti, Matias (2021)Maisterin tutkielma on yliopisto-opiskelijan tärkein opinnäyte, opintojen luonnollinen päätös, jossa esitellään opiskelijan hankkimia taitoja ja osaamista. Tässä tutkimuksessa käsitellään Jyväskylän Yliopiston Englannin ... -
Jännittäminen opiskelun puheviestintätilanteissa
Almonkari, Merja (Jyväskylän yliopisto, 2007)FL Merja Almonkari tarkastelee tutkimuksessaan sitä, millainen ilmiö jännittäminen yliopisto-opiskelun puheviestintätilanteissa on. Missä tilanteissa sitä koetaan, millaista se on luonteeltaan, mihin opiskelijoiden ...