Jännittäminen opiskelun puheviestintätilanteissa

Abstract

FL Merja Almonkari tarkastelee tutkimuksessaan sitä, millainen ilmiö jännittäminen yliopisto-opiskelun puheviestintätilanteissa on. Missä tilanteissa sitä koetaan, millaista se on luonteeltaan, mihin opiskelijoiden taustatekijöihin se liittyy ja miten sen kanssa tullaan toimeen? Almonkari ryhmitteli opiskelijat viiteen erilaiseen jännittämisprofiiliin: vahvasti viestintäarat, viestintähaluttomat, esiintymisjännittäjät, viestintähuolettomat ja viestintävarmat. - Enemmistö opiskelijoista jännittää kokiessaan olevansa huomion kohteena ja arvioitavana, mutta vain kolmasosan mielestä se on ongelma. Eniten jännittämistä koettiin seminaariesitelmien pidossa, vieraan kielen puhumisessa, ryhmätyön tulosten esittelyssä ja luennolla puheenvuoron käyttämisessä, Almonkari kertoo.Moni jää jännittämisen kanssa yksin - Jännittämiseen on monenlaista apua ja tukea tarjolla, mutta tukea antavien tahojen välille tarvittaisiin lisää yhteistyötä, Almonkari suosittaa. Yliopistoissa on tehostettu opintojen ohjausta ja pyritty opiskelun esteettömyyteen. Jotkut kielikeskukset tarjoavat puheviestinnän kursseja, joilla voi harjoitella haastavissa tilanteissa tarvittavia viestintätaitoja ja saada tietoa jännittämisilmiöstä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tarjoaa paitsi lääkehoitoa myös ohjattua vertaisryhmätoimintaa ja yksilöterapiaa haittaavasta jännittämisestä kärsiville. Ongelmana on usein tuen tarvitsijan ja tarjoajan kohtaamattomuus.- Opiskelija kärsii yksin eikä hakeudu tai pääse jonojen vuoksi avun äärelle. Jännittämisen kokemisessa on myös paljon yksilöllisiä eroja. Joku saa lievitystä jännittämiseensä esiintymisharjoittelusta, toinen selviytymiskeinojen opiskelusta, kolmas terapiasta ja lääkkeistä. Jonkun ahdistus vähenee jo turvalliseksi koetussa opiskeluilmapiirissä ja kanssakäymisessä opiskelijoista huolehtivan ja välittävän opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Vähättely tai ongelman kieltäminen ei kuitenkaan auta ketään, Almonkari toteaa.

Social anxiety in study-related communication situationsThe purpose of this study is to describe and understand the phenomena ofsocial anxiety in study-related communication situations among Finnishuniversity students. Studying at the university level in Finland usually requires performing many kinds of speech communication tasks, e.g. presentations,reports, group work and in-seminar discussions. For students who feel apprehension and anxiety in communication situations, passing through all these studies is difficult. In this inquiry, the situations where anxiety is experienced, the characteristics of those students experiencing anxiety, the coping methods used in anxiety-provoking situations, individual differences and quality in experiences, aroused the greatest interest. The main data (N=1323) were collected with the help of a web-basedquestionnaire from the third-, fourth- and fifth-year students of the University of Jyväskylä. The data of the Health and Lifestyle Survey of Finnish University Students 2004 (N=3153) were used in addition. The study was conducted both quantitatively and qualitatively. The data were analyzed following statistical methods and inductive content analysis. The results indicate that the students experienced most social anxiety in scientific seminar-context, speaking a foreign language in a course, practising communication skills, presenting group work results, and asking or answering questions in a lecture. Feeling tension, apprehension and anxiety in a seminar presentation was very common, with only 2 % of students never experiencing it. Anxiety is interpreted as either a neutral and normal reaction, a life-restricting, difficult problem, or a positive challenge. Students were grouped into five types according to their level of self-reported anxiety and the usage of copingmethods. The main characteristics of these were self-confidence, care-freeness, fear of public speaking, unwillingness to communicate and highcommunication apprehension.