Learning while laughing or learning by laughing? : Finnish EFL teachers’ conceptions of efficient use of humour in the language classroom

Abstract

Huumori on hyvin arkipäiväinen osa elämäämme, ja viime vuosikymmenten saatossa siitä on tullut yhä tavallisempi ilmiö myös luokkahuoneissa. Tutkimustulokset huumorin vaikutuksista tässä kontekstissa ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia, ja on todettu, että huumori voi sekä hyödyttää että haitata oppimista monella tavalla. Huumori on hyvin monimuotoinen ilmiö ja sitä voi käyttää moniin eri tarkoituksiin. Näin ollen herääkin kysymys siitä, minkälainen huumori olisi todennäköisimmin hyödyllistä oppimiselle ja miten opettajat voisivat käyttää tätä työkalua ryhmänsä oppimisen tukemiseen mahdollisimman tehokkaasti.

Tämä tutkimus tarkastelee aihetta Suomessa toimivien englanninopettajien näkökulmasta ja vastaa kahteen tutkimuskysymykseen siihen liittyen. Ensinnäkin tutkimus näyttää, minkälaista huumoria suomalaiset englanninopettajat opetuksessaan käyttävät ja miten he perustelevat tätä. Toiseksi se kokoaa ja tutkii heidän näkemyksiään siitä, minkälainen huumori on kaikista hyödyllisintä kielenoppimista ajatellen. Pääasiallisena tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa käytettiin kyselylomaketta, joka tavoitti yhteensä 59 opettajaa. Lisäksi kaksi näistä opettajista osallistui puolistrukturoituihin yksilöhaastatteluihin, joilla täydennettiin kyselylomakkeella kerättyä aineistoa. Pääasiallisena analysointimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin laadullista sisällönanalyysia.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että huumoria käytetään suomalaisessa kielenopetuksessa melko runsaasti ja hyvin monipuolisesti. Kyselyn perusteella viisi suosituinta tapaa sisällyttää huumoria opetukseen ovat spontaanit humoristiset kommentit, oudot tai hassut esimerkkilauseet, sanaleikki, pelit ja meemit. Tutkimukseen osallistuneet opettajat perustelevat huumorin käyttöä etenkin sen positiivisilla vaikutuksilla luokan ilmapiiriin, opettajan ammatissa jaksamisella, oppijoiden kiinnostuksen ja motivaation lisäämisellä, muistamisen tehostamisella sekä paremman yhteyden luomisella oppijoihin. Oppimisen kannalta hyödylliseen huumoriin liittyen opettajat korostavat erityisesti sitä, että huumori ei saa loukata ketään tai jättää ulkopuolelle, ja että sen tulisi liittyä olennaisiin aiheisiin ja oppisisältöihin. Lisäksi moni mainitsee, että kielellinen huumori (esimerkiksi sanaleikit, meemit ja hassut esimerkkilauseet) kiinnittää huomiota kieleen, mikä tekee siitä tehokasta, ja usein juuri oppilailta itseltään lähtevä huumori auttaa heitä muistamaan asioita. Opettajat tuntuvat myös olevan tietoisia huumorin mahdollisista haittavaikutuksista luokkahuonekontekstissa. Huumori voi esimerkiksi loukata, edistää kiusaamista tai vaikeuttaa ryhmänhallintaa. Saadut tulokset tukevat ja täydentävät aiempaa tutkimusta. Kaikkiaan tutkimus antaa yksityiskohtaista ja käytännönläheistä tietoa aiheesta ja auttaa näin sekä nykyisiä että tulevia kieltenopettajia käyttämään huumoria kielenoppimisen tehostamiseksi.