Luokanopettajaksi sekä erityisopettajaksi opiskelevien pystyvyysuskomukset luokanhallinnan näkökulmasta

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa luokanopettajaopiskelijoiden sekä erityisopettajaopiskelijoiden luokanhallintaan liittyviä pystyvyysuskomuksia. Tämän lisäksi haluttiin tarkastella, onko näiden ryhmien välisissä pystyvyysuskomuksissa tilastollisesti merkitseviä eroja. Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä opettajaksi opiskelevien pystyvyysuskomuksista sekä pohtia nykyisen opettajankoulutuksen riittävyyttä. Kyseessä on määrällinen poikittaistutkimus. Aineisto kerättiin Jyväskylän yliopiston maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoilta sekä erityisopettajaopiskelijoilta (N=93) keväällä 2024. Mittarina käytettiin Teachers’ Sense Of Efficacy Scale (TSES) -mittaria, jota on käytetty paljon opiskelijoiden pystyvyysuskomuksia tarkastelevissa tutkimuksissa. Aineisto analysoitiin kuvailevien tunnuslukujen sekä Kruskall-Wallisin testin avulla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että molemmat opiskelijaryhmät uskoivat omiin kykyihinsä vähintään jonkin verran ja enintään paljon. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja pystyvyysuskomuksissa. Tulokset olivat yllättävät, sillä aiemman tutkimustiedon mukaan valmistuvat opettajat kokevat, etteivät he omaa riittävän hyviä valmiuksia luokanhallintaan ja etenkin käyttäytymisen tukemiseen (Freeman ym., 2014; Närhi ym., 2022; O’Neill & Stephenson, 2014).