Luokanopettajaksi opiskelevien näkemyksiä tulevaisuuden koulusta ja omasta roolistaan koulun muutoksen tekijänä

Abstract

Viime aikoina — etenkin nyt opetussuunnitelmauudistuksen kynnyksellä — tulevaisuuden koulusta ja koulun muutoksesta keskustellaan paljon. Kuitenkaan koulu ei ole vielä kyennyt muuttumaan tai uudistumaan. Tässä pro gradu -tutkielmassani tutkin ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä tulevaisuuden koulusta sekä heidän näkemyksiään omasta roolistaan koulun muutoksen tekijänä. Tutkimuksellani pyritään selvittämään, millaisia koulun muutoksen tekijöitä opintojen alkuvaiheessa olevat luokanopettajaopiskelijat ovat. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella syksyllä 2014 ja se perustui ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kotiryhmissä tuottamiin videotallenteisiin (n=7) sekä heidän henkilökohtaisiin kirjoitelmiin (n=59). Tutkimus on laadullinen ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Luokanopettajaopiskelijoiden näkemykset tulevaisuuden koulusta kiteytyivät sekä videoissa että kirjoitelmissa seuraaviin teemoihin: 1) opetusmenetelmät ja oppiminen, 2) koulun kiinnittyminen yhteiskuntaan, 3) erilaiset oppijat ja hyvinvointi ja 4) oppiaineet ja arviointi. Opiskelijat unelmoivat siitä, että koulussa viihdytään ja voidaan hyvin, oppilaiden yksilölliset tarpeet huomioidaan paremmin sekä opiskelussa hyödynnetään monipuolisia työskentelytapoja ja erilaisia oppimisympäristöjä. Tulosten mukaan kaikista luovimmat ja lennokkaimmat ideat syntyivät ryhmässä työskennellen. Opiskelijat voitiin jakaa neljään eri ryhmään sen mukaan, miten he määrittelivät omaa rooliaan tulevaisuuden koulun tekijöinä: 1) Pentti Perinne, 2) Hilla Hillitty, 3) Olli Optimisti ja 4) Maija Muuttaja. Tulosten perusteella suurin osa opiskelijoista oli maltillisia muutoksen tekijöitä ja muutoksen tekijänä toimiminen jätetään mielellään jollekin toiselle. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että maltillisten ryhmään kuuluvien toimesta — ainakaan heidän osaltaan — kouluun ei välttämättä tule tapahtumaan suuria muutoksia. Näin ollen mikäli koulutuksella halutaan ottaa uutta suuntaa, opettajankoulutuksessa huomio tulisi kiinnittää eritoten maltillisten ryhmään. Jatkoa ajatellen opettajankoulutuksessa kannattaisi miettiä, tulisiko opiskeluprosessit suunnitella yhteisöllisiksi, jotta uusien ideoiden ja näkemysten rohkea heittäytyminen olisi mahdollista.