Show simple item record

dc.contributor.authorKoivula, Minna
dc.contributor.authorRouvali, Tuomas
dc.contributor.authorRantanen, Johanna
dc.contributor.authorSaari, Tiina
dc.contributor.authorVeistola, Sara
dc.contributor.authorParkatti, Anne
dc.contributor.authorVilli, Mikko
dc.date.accessioned2024-01-17T06:50:11Z
dc.date.available2024-01-17T06:50:11Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.citationKoivula, M., Rouvali, T., Rantanen, J., Saari, T., Veistola, S., Parkatti, A., & Villi, M. (2023). Media-alan työntekijöiden kokemuksia etätyöstä ja työhyvinvoinnista koronapandemian aikana. <i>Media ja viestintä</i>, <i>46</i>(4), 45-66. <a href="https://doi.org/10.23983/mv.127909" target="_blank">https://doi.org/10.23983/mv.127909</a>
dc.identifier.otherCONVID_197413881
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/92845
dc.description.abstractKoronaviruspandemia muovasi media-alalla tehtävää työtä perustavanlaatuisella tavalla pakottaessaan mediaorganisaatiot siirtymään etätyöhön. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa media-alan työntekijöiden kokemuksia etätyöstä pandemian aikana ja kysymme, miten heidän kokemuksensa työstä ja työhyvinvoinnista muuttui pandemian alkuvaiheessa. Tarkastelemme näitä kysymyksiä määrällisesti ja laadullisesti Journalistiliiton jäseniltä 2019 ennen koronapandemiaa ja 2020 koronapandemian aikana kerätyn seurantakyselyaineiston (n = 355) avulla. Seurantakyselyaineiston määrälliset analyysit osoittavat, että media-alan työntekijöistä 98 prosenttia koki pandemian vaikuttaneen työhönsä, ja heistä 37 prosenttia koki muutoksen negatiivisena. Toisaalta työhyvinvoinnin indikaattorien – työn imun ja kognitiivisten stressioireiden – vertailu vuosien 2019 ja 2020 välillä osoitti, että työn imu ei heikentynyt merkittävästi vastaajajoukon keskuudessa pandemian alkamisen jälkeen ja kognitiiviset stressioireet jopa vähenivät. Seurantakyselyn sisältämien avovastausten laadullisessa analyysissa nousivat esiin toisaalta asiantuntijatyölle ominainen työn tehokkuuden paraneminen etätyössä ja toisaalta media-alalle keskeinen työyhteisön vuorovaikutuksen heikkeneminen, jonka koettiin hankaloittavan luovaa prosessia. Tulostemme perusteella etätyö koronapandemian aikana media-alalla näyttäytyi tasapainotteluna, jossa yksittäinen työntekijä kävi vaihtokauppaa työn luovuuden ja tehokkuuden välillä.fi
dc.description.abstractThe COVID-19 pandemic shaped work in the media industry in fundamental ways as it forced media organizations to move to remote work in early 2020. In this study, we ex-amine Finnish media workers' experiences of remote work and occupational well-be-ing and ask how their experiences of (remote) work and well-being changed after the pandemic began. We approach these questions through a longitudinal survey data set (n = 355) collected from the members of the Finnish Union of Journalists before the pandemic in September 2019 and during the pandemic in October 2020. The results indicate that 98 percent of journalists felt the pandemic had an influence on their working life and as large a part as 37 percent experienced those changes as negative. However, we found no significant changes in work engagement between the two measurement points. Moreover, media workers reported less cognitive stress symp-toms in 2020 compared to 2019. The qualitative analysis of open-ended questions from the 2020 survey highlights how media workers experienced the move to the home office as a hindrance on interaction between colleagues which was seen to re-sult in difficulties in creativity. Finally, our analysis indicates that during the pandemic, remote work was experienced as a balancing act between the inherent creativity of media work and working efficiency on the individual level.en
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.publisherMedia- ja viestintätieteellinen seura MEVI ry
dc.relation.ispartofseriesMedia ja viestintä
dc.rightsCC BY-NC 4.0
dc.titleMedia-alan työntekijöiden kokemuksia etätyöstä ja työhyvinvoinnista koronapandemian aikana
dc.typearticle
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202401171346
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.oppiaineOhjausalafi
dc.contributor.oppiaineHyvinvoinnin tutkimuksen yhteisöfi
dc.contributor.oppiaineJournalistiikkafi
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiaineOhjausalaen
dc.contributor.oppiaineSchool of Wellbeingen
dc.contributor.oppiaineJournalismen
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.type.urihttp://purl.org/eprint/type/JournalArticle
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_2df8fbb1
dc.description.reviewstatuspeerReviewed
dc.format.pagerange45-66
dc.relation.issn1798-3827
dc.relation.numberinseries4
dc.relation.volume46
dc.type.versionpublishedVersion
dc.rights.copyright© Kirjoittajat, 2023
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysostressi
dc.subject.ysoCOVID-19
dc.subject.ysotyöhyvinvointi
dc.subject.ysopandemiat
dc.subject.ysoetätyö
dc.subject.ysotyön imu
dc.subject.ysotyöyhteisöt
dc.subject.ysomedia-ala
dc.subject.ysovuorovaikutus
dc.subject.ysotehokkuus
dc.subject.ysokokemukset
dc.format.contentfulltext
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p133
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p38829
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p1835
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p10121
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p10801
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p23893
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p8543
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p5710
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p10591
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p8329
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p3209
dc.rights.urlhttps://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/
dc.relation.doi10.23983/mv.127909
dc.type.okmA1


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

CC BY-NC 4.0
Except where otherwise noted, this item's license is described as CC BY-NC 4.0