Onko ongelma susissa vai susipolitiikassa? : retorinen analyysi suden kannanhoidollista metsästystä koskevista eduskuntakeskusteluista
Tekijät
Päivämäärä
2023Tekijänoikeudet
© The Author(s)
Susi on eläin, joka herättää ihmisissä tunteita joko puolesta tai vastaan. Tarkoitukseni oli selvittää, millaisista argumenteista suden kannanhoidollista metsästystä ajavaa kansalaisaloitetta kannattavien ja vastustavien kansanedustajien puheenvuorot koostuivat ja millaisia Chaïm Perelmanin uusretoriikkateorian
mukaisia argumentaatiotekniikoita kansanedustajat puheissaan käyttivät.
Tutkielman aineistona ovat eduskuntakeskustelut PTK 147/2020 vp, PTK 105/2022 vp ja PTK 108/2022
vp. Kyseessä on kolme eduskuntakeskustelua, joissa aiemmin mainittua kansalaisaloitetta käsiteltiin. Tutkielmani tutkimusmetodeina toimivat sekä retorinen analyysi että teorialähtöinen sisällönanalyysi, ja analyysini pohjautui pääosin Chaïm Perelmanin uusretoriikkateoriaan.
Tutkielman tuloksina havaittiin, että eduskuntakeskusteluissa käytettiin hyvin paljon perelmanilaisia argumentaatiotekniikoita. Niistä assosiatiivisia tekniikoita käytettiin merkittävästi enemmän kuin dissosiatiivisia tekniikoita. Keskustelussa korostuivat etenkin peräkkäisyyssiteiset argumentit eli syy- ja seuraussuhteet, asioiden välillä vallitsevat todennäköisyydet, vertailut asioiden välillä sekä havainnollistukset ja ajatus- ja käyttäytymismallit.
Tutkielma osoittaa, millaisia mielipiteitä suomalaisilla poliitikoilla susiin liittyen on ja millaista susipolitiikka vuosina 2020–2022 on ollut. Analyysin perusteella suurin osa politiikoista pitää sutta haitallisena
petoeläimenä, jonka kannanhoidollinen metsästys tulee sallia. Analyysin kohteena olleista eduskuntakeskusteluista ilmeni, että vain vihreät ja osa vasemmistoliittoa edustavista politiikoista pitää sutta uhanalaisena eläimenä, jota ei saa metsästää. Susikiistan tarkastelun pohjalta voidaan kysyä, onko kansalaisaloitejärjestelmä ylipäätään sellainen, joka vie politiikkaa eteenpäin vai onko se pelkästään näennäinen tapa
osallistaa kansalaisia ilman, että mitään konkreettisia muutoksia astuu voimaan. Kiivas susikeskustelu
eduskunnassa on merkki siitä, että sudet herättävät poliitikoissa voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan,
jonka vuoksi susipolitiikassa tunne voi mennä järjen edelle. Tutkielman perusteella on todettavissa, että
sudesta on selvästi muodostunut ajan saatossa kenties poliittisin eläin Suomessa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Yhdysvaltain ja Venäjän ohjuspuolustuskiista 2001-2010 : Venäjän argumentaation retorinen analyysi
Lappalainen, Tommi (2024)Tutkielmassa muodostetaan käsitys Venäjän ulkopoliittisesta argumentoinnista ja erityisesti tutkia argumentaatiossa käytettyjä retorisia rakenteita ja käytänteitä ohjuspuolustuskiistan yhteydessä. Retorisin keinoin luotu ... -
Politiikkaa vai poikkeuksellisia ongelmia : retorinen analyysi Kittilän kunnan ja valtion välisestä valtakamppailusta
Elo, Oskari (2021)Tutkimus keskittyy Kittilän kunnan ja valtion väliseen valtakamppailuun, joka syntyi Kittilän kunnan päätöksenteon ja hallinnon ajauduttua kuntakentällä poikkeukselliseen kriisiin vuodesta 2013 alkaen. Kriisi syntyi ... -
”Turvaa ja varmuutta” : retorinen analyysi täysistuntokeskustelusta koskien Nato SOFA -sopimusta, Pariisin pöytäkirjaa sekä DCA- sopimusta
Eloranta, Veera (2024)Tutkielmassa tarkastelen joulukuussa 2023 pidettyä täysistuntokeskustelua, jossa käsitellään Nato SOFA -sopimusta, Pariisin pöytäkirjaa sekä DCA-sopimusta. Tutkielman metodologina toimii Chaïm Perelmanin retoriikka käsitys ... -
Kun kanta kääntyi : retorinen analyysi Nato-keskustelusta Suomen eduskunnassa
Kautonen, Eero (2022)Tutkielma tarkastelee retorisen analyysin keinoin Suomen eduskunnassa käytyjen täysistuntojen puheenvuoroja, joissa käsiteltiin Suomen hakeutumista Naton jäseneksi. Retorisen analyysin metodologisen viitekehyksenä toimii ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.