Onko ongelma susissa vai susipolitiikassa? : retorinen analyysi suden kannanhoidollista metsästystä koskevista eduskuntakeskusteluista

Abstract

Susi on eläin, joka herättää ihmisissä tunteita joko puolesta tai vastaan. Tarkoitukseni oli selvittää, millaisista argumenteista suden kannanhoidollista metsästystä ajavaa kansalaisaloitetta kannattavien ja vastustavien kansanedustajien puheenvuorot koostuivat ja millaisia Chaïm Perelmanin uusretoriikkateorian mukaisia argumentaatiotekniikoita kansanedustajat puheissaan käyttivät. Tutkielman aineistona ovat eduskuntakeskustelut PTK 147/2020 vp, PTK 105/2022 vp ja PTK 108/2022 vp. Kyseessä on kolme eduskuntakeskustelua, joissa aiemmin mainittua kansalaisaloitetta käsiteltiin. Tutkielmani tutkimusmetodeina toimivat sekä retorinen analyysi että teorialähtöinen sisällönanalyysi, ja analyysini pohjautui pääosin Chaïm Perelmanin uusretoriikkateoriaan. Tutkielman tuloksina havaittiin, että eduskuntakeskusteluissa käytettiin hyvin paljon perelmanilaisia argumentaatiotekniikoita. Niistä assosiatiivisia tekniikoita käytettiin merkittävästi enemmän kuin dissosiatiivisia tekniikoita. Keskustelussa korostuivat etenkin peräkkäisyyssiteiset argumentit eli syy- ja seuraussuhteet, asioiden välillä vallitsevat todennäköisyydet, vertailut asioiden välillä sekä havainnollistukset ja ajatus- ja käyttäytymismallit. Tutkielma osoittaa, millaisia mielipiteitä suomalaisilla poliitikoilla susiin liittyen on ja millaista susipolitiikka vuosina 2020–2022 on ollut. Analyysin perusteella suurin osa politiikoista pitää sutta haitallisena petoeläimenä, jonka kannanhoidollinen metsästys tulee sallia. Analyysin kohteena olleista eduskuntakeskusteluista ilmeni, että vain vihreät ja osa vasemmistoliittoa edustavista politiikoista pitää sutta uhanalaisena eläimenä, jota ei saa metsästää. Susikiistan tarkastelun pohjalta voidaan kysyä, onko kansalaisaloitejärjestelmä ylipäätään sellainen, joka vie politiikkaa eteenpäin vai onko se pelkästään näennäinen tapa osallistaa kansalaisia ilman, että mitään konkreettisia muutoksia astuu voimaan. Kiivas susikeskustelu eduskunnassa on merkki siitä, että sudet herättävät poliitikoissa voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan, jonka vuoksi susipolitiikassa tunne voi mennä järjen edelle. Tutkielman perusteella on todettavissa, että sudesta on selvästi muodostunut ajan saatossa kenties poliittisin eläin Suomessa.