Luokanopettajan oppiainekohtaisten pystyvyysuskomusten yhteys ohjausvuorovaikutuksen laatuun matematiikan ja äidinkielen opetuksessa 1. luokalla

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajan oppiainekohtaisten pystyvyysuskomusten ja ohjausvuorovaikutuksen laadun eroja ja yhteyttä 1. luokan matematiikan ja äidinkielen opetuksessa. Luokanopettajan pystyvyysuskomuksia tarkasteltiin Teachers’ Sense of Efficacy Scale (TSES; Tschannen-Moran & Woolfolk Hoy, 2001) -mittarin avulla, jossa pystyvyysuskomukset koostuvat ohjauksellisista toimintatavoista, oppilaiden sitouttamisesta ja luokanhallinnasta. Ohjausvuorovaikutuksen laatua lähestyttiin Classroom Assesment Scoring System (CLASS; Pianta ym., 2008) -mittarilla, joka jakautuu tunnetukeen, toiminnan organisointiin ja ohjaukselliseen tukeen.

Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston VUOKKO-pitkittäistutkimusta (Salminen ym., 2021–2023). Aineisto kerättiin 1. luokan luokanopettajilta (N = 42) pystyvyysuskomuksia koskevalla kyselylomakkeella, ja lisäksi luokissa (N = 36) videoitiin yhdet matematiikan ja äidinkielen oppitunnit keväällä 2021. Aineisto analysoitiin parittaisella t-testillä ja lineaarisella regressioanalyysilla. Keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että luokanopettajan pystyvyysuskomusten ja ohjausvuorovaikutuksen laadun välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä matematiikan opetuksessa, mutta tilastollisesti merkitsevä yhteys havaittiin äidinkielen opetuksessa. Lisäksi löydettiin, että pystyvyysuskomukset eivät eronneet oppiaineiden välillä, kun taas ohjausvuorovaikutuksen laatu oli korkeampaa äidinkielen kuin matematiikan opetuksessa. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että jo 1. luokalla luokanopettajan oppiainekohtaisilla pystyvyysuskomuksilla on vaikutusta oppiainekontekstisidonnaisesti opetussuoritukseen.