Tunteet viestinnän haasteena ydinvoimakriisissä
Authors
Date
2022Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tutkimuksessa tarkastellaan Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kakkosreaktorissa 10.12.2020 tapahtuneen laitoshäiriötilanteen kansalaisissa aiheuttamia tunnereaktioita ja niiden syitä. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä olivat kansalaisten keskeisiä tunteita ja mihin ne kohdistuivat tilanteessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, toistuvatko tunnereaktiot ja tiedontarpeet toisistaan riippumattomissa ydinvoimakriiseissä.
Tutkielman teoriaosuus pohjautuu Coombsin (1995, 2007, 2010, 2012, 2019, 2020), Coombsin ja Holledayn (1996, 2005, 2009, 2012, 2014), Benoitin (1995, 1997,
2015) sekä Benoitin ja Brinsonin (1994, 1999) kriisiviestinnän sekä Berryn (2004), Lehtosen (2009) ja Segerin (2006) riskiviestinnän teorioihin. Tunteita selvitetään Lazaruksen (1991) tunneteorian avulla. Kriisiviestintää ja tunteita tarkastellaan Jinin, Pangin ja Cameronin tuottamalla arviointimallilla (The Integrated Crisis Mapping -model, ICM, 2007, 2010). Tutkielmassa sivutaan myös dialogia ja aiheen hallintaa (Issue Management) kriisiviestinnän yhteydessä.
Tutkimusaineisto koostui 18.12.2020–4.1.2021 toteutetun sähköisen kyselyn vastauksista, joiden avulla selvitetään 3 552 vastaajan tunnereaktioita ja niiden syitä
laitoshäiriötilanteessa. Tutkimuksessa tutkittiin myös Ukrainan sotaan liittyviä mkansalaisyhteydenottoja, joiden avulla selvitettiin, toistuivatko Olkiluodon tapauksessa mtunnistetut tunnereaktiot ja niiden syyt myös Ukrainan sodan yhteydessä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tapaustutkimusta ja aineistoja analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus vahvistaa tarpeen huomioida viranomaisten kriisiviestinnässä kansalaisten
tunnereaktiot ja konkreettisen tarpeen saada selkeitä toimintaohjeita ydinvoimakriisissä. Tunnistamalla kansalaisten tunteet ja tiedontarpeet, voidaan vaikuttaa etenkin negatiivisiin tunteisiin. Tutkimuksessa todettiin myös, että pääsääntöisesti tunnereaktiot ja niiden syyt toistuvat ydinvoimaan liittyvissä kriiseissä. Tutkimustulosten voidaan todeta tukevan aiempaa tutkimusta.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29541]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kuinka suomalaiset motivoidaan torjumaan korona
Luoma-aho, Vilma; Heinonen, Veera (Otavamedia, 2021)Pandemian selättäminen vaatii yhteisen tahtotilan. Siihen tarvitaan selkeää, yhtenäistä viestintää. -
Crisis communication and terrorism : mapping challenges and co-creating solutions
Ruggiero, Aino (University of Jyväskylä, 2017)Terrorism is a globally connected, uncontrollable, transboundary risk that continually evolves and changes forms, resulting in multiple complexities that affect the lives of both citizens and organisations across the ... -
Viestinnän ammattilaisten käsityksiä ja kokemuksia organisaatioiden kriisiviestinnästä
Nevalainen, Julia (2020)Tässä maisterintutkielmassa tavoitteena oli kuvata viestinnän ammattilaisten käsityksiä ja kokemuksia organisaatioidensa kriisiviestinnästä. Tavoitteena oli myös kuvata kriisiviestinnän käytänteitä viestinnän ammattilaisten ... -
Hukattuja voimavaroja etsimässä : seurojen tekemän viestinnän merkitys voimisteluseurojen vapaaehtoistoiminnassa
Yli-Patola, Sanna (2013)Urheiluseurojen toiminnassa vapaaehtoinen seuratyö on merkittävässä asemassa. Vapaaehtoistyön taustalla olevat seuratoimijoiden henkilökohtaiset ja välillä toisistaan eroavat motiivit haastavat seurojen vapaaehtoisuutta ... -
Positiivinen psykologia viestinnän voimavarana
Grénman, Miia; Uusitalo, Outi; Unkila, Milla (ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry, 2022)Positiivisen psykologian merkitys on kasvanut viime vuosien aikana tieteellisessä keskustelussa, työelämässä, opetussuunnitelmissa, koulutusohjelmissa ja mediassa. Positiivinen psykologia keskittyy onnellisuuden, hyvinvoinnin ...