Naisjalkapalloilijan suhteellinen energiavaje

Abstract

Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa keskitytään suhteelliseen energiavajeeseen ilmiönä sekä alhaisen energiansaatavuuden esiintymiseen. Katsauksen keskeisenä tarkoituksena on selvittää alhaisen energiansaatavuuden esiintymistä naisjalkapalloilijoilla. Lisäksi halutaan tarkastella suosituksista poikkeavan ravitsemuskäyttäytymisen tutkimista, minkä avulla voi daan todeta riskiä suhteelliselle energiavajeelle. Suhteellisella energiavajeella tarkoitetaan tilannetta, jossa pitkän ajanjakson aikana energiansaanti on liian vähäistä suhteessa energiankulutukseen, aiheuttaen haitallisia terveydellisiä oireita ja heikentynyttä suorituskykyä. Naisjalkapalloilijan energiansaatavuuden, terveyden ja suorituskyvyn kannalta keskeisiä asioita ovat riittävä energiansaanti, sopiva ateriarytmi sekä riittävä hiilihydraattien sekä nesteen saanti. Näistä ongelmia tuottaa usein riittävä energian- ja hiilihydraatin saanti. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaussa pyrittiin löytämään tutkimusartikkeleita, jotka ovat selvittäneet alhaisen energiansaatavuuden esiintymistä naisjalkapalloilijoilla. Katsauksen kirjallisuushaku toteutettiin kolmeen kansainväliseen tietokantaan 1.3.2022. Käytetyt tietokannat olivat seuraavat: Medline (Ovid), Web of Science ja Sportdiscus (EBSCO). Tutkielman aineistoksi valikoitui neljä poikkileikkaustutkimusta ja kaksi seurantatutkimusta, jotka ovat julkaistu vuosina 2013–2021. Tämän kirjallisuuskatsauksen päätuloksena on se, että alhaista energiansaatavuutta esiintyi jokaisessa tutkimuksessa yli 20 prosentilla, keskimäärin kaikissa tutkimuksissa yli joka kolmannella naisjalkapalloilijalla. Missään tutkimuksissa energiansaatavuus ei ollut suositusten tasolla. Poikkeavan syömiskäyttäytymisen riskin tutkimiseen on käytetty useita kyselymittareita, mutta mitään niistä ei ole validoitu. Validointia kaipaavat myös energiansaatavuuden laskemiseen käytettävät osatekijät. Katsauksen pohjalta voidaan todeta, että tarve lisätutkimukselle naisjalkapalloilijoiden energiansaatavuudesta on suuri vähäisen tutkimustiedon takia. Tulevaisuudessa on myös pystyttävä validoimaan tutkimuksissa käytettävät mittarit, selvittäessä niin energiansaatavuutta, kun sen riskissä olevia henkilöitä. Jatkotutkimustietoa tarvitaan, jotta voidaan turvata yhä paremmin naisjalkapalloilijoiden terveys ja suorituskyky. Lisäksi naisjalkapalloilijoiden urheiluravitsemustietoisuuden lisäämiselle on tarve tulevaisuudessa.