Riittävä energiansaanti on urheilijan terveyden ja suorituskyvyn kannalta keskeistä. Energiansaannin riittävyyttä kuvataan yleisesti energian saatavuuden (EA) käsitteen avulla. Vaikka matalaan EA:een liittyvät haitat ovat urheilijan näkökulmasta varsin merkittävät ja moninaiset, esiintyy riittämätöntä EA:ta naisurheilijoilla varsin yleisesti. Ongelman laajuutta on tutkittu varsin vähän suomalaisten naisurheilijoiden keskuudessa ja lisäksi tietoa on puutteellisesti siitä, ilmenevätkö urheilijoiden kokemat ulkonäköön tai fyysisiin ominaisuuksiin liittyvät ulkoiset vaatimukset urheilijan terveyden heikkenemisenä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli paitsi kartoittaa matalan EA:n esiintyvyyttä suomalaisten naisurheilijoiden keskuudessa, myös selvittää urheilijan painonpudotusyrityksen ja riittämättömän energiansaannin yhteyttä. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin eri lajityyppien näkökulmasta.
Tässä työssä käytetty tutkimusaineisto oli osa Jyväskylän yliopiston sekä Kilpa- ja huippu-
urheilun tutkimus-keskuksen (KIHU) toteuttamaa Naisurheilija 2.0 -tutkimuksen aineistoa. Aineisto kerättiin sähköisellä kysely-lomakkeella vuoden 2020 touko-elokuussa. Tutkimusjoukon tässä tutkimuksessa muodosti 487 iältään 14–40-vuotiasta suomalaista naisurheilijaa, jotka edustivat laajasti urheilun eri tasoja sekä lajeja. Matalan EA:n esiintyvyyttä arvioitiin LEAF-Q (Low Energy Availability in Females Questionnaire) -kyselyn perusteella. Painonpudotusyritystä tarkasteltiin sen fyysisten/ulkonäöllisten vaatimusten näkökulmasta. Tutkittavien urheilulajit luokiteltiin painoherkkiin sekä vähemmän painoherkkiin sen mukaan, katsottiinko painolla tai ulkonäöllä olevan oleellista merkitystä urheilusuorituksen kannalta.
Lähes puolet (47,8 %) tutkittavista kärsi LEAF-Q-pisteiden perusteella matalasta EA:sta. Painoherkkien ja vähemmän painoherkkien lajien naisurheilijoiden välillä ei matalan EA:n esiintyvyydessä havaittu eroja (p = 0,947). Kolmannes (33,8 %) urheilijoista ilmoitti pyrkivänsä pudottamaan painoa lajin fyysisiin ja/tai ulkonäöllisiin vaatimuksiin sopivaksi. Painonpudotusyrityksen ei todettu olevan yhteydessä LEAF-Q-pistein arvioituun matalaan EA:een koko tutkimusjoukolla (p = 0,220), painoherkkien lajien urheilijoilla (p = 0,545) eikä vähemmän painoherkkien lajien urheilijoilla (p = 0,208).
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että LEAF-Q-pistein arvioitua matalaa EA:ta esiintyy suomalaisilla naisurheilijoilla yleisesti, lajin painoherkkyydestä riippumatta. Lisäksi naisurheilijat pyrkivät varsin yleisesti pudottamaan painoa urheilulajin fyysisiin ja/tai ulkonäöllisiin vaatimuksiin sopivaksi. Vaikkei painonpudotusyrityksen ja matalaan EA:een viittaavien fyysisten merkkien välillä tässä tutkimuksessa todettukaan yhteyttä, tulisi urheilijoiden ulkonäköön kohdistuvia paineita pitää potentiaalisina riittämättömän EA:n aiheuttajina. Jatkossa tulisi entistä aktiivisemmin pyrkiä tunnistamaan riittämättömään energiansaantiin viittaavat urheilijoiden asenteet sekä käyttäytyminen, kuten myös matalaan EA:een liittyvät fyysiset merkit.
...
