Matalan energiansaatavuuden yhteys naispalloilijoiden suorituskykyyn, kehonkoostumukseen ja hormonitoimintaan

Johdanto. Suuren energiankulutuksen vuoksi etenkin urheilijoiden tulee kiinnittää huomiota riittävään energiansaantiin. Naisurheilijoilla päivittäisen energiansaatavuuden on havaittu jäävän keskimäärin alle 30 kcal/kg FFM, jonka on todettu aiheuttavan fysiologisia muutoksia elimistössä. Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa naispalloilijoiden alttiutta matalalle energiansaatavuudelle sekä tarkastella mahdollisia fysiologisia muutoksia. Menetelmät. Tutkimusjoukko koostui jalkapalloilijoista (n=50), jääkiekkoilijoista (n=53) ja rugbyn pelaajista (n=12), jotka kilpailivat lajissaan joko maajoukkueessa tai korkeimmalla sarjatasolla. Tutkittavat jaettiin kuukautisstatuksen perusteella kuukautishäiriöisten ryhmään (KKH), eumenorrisiin (EUM) ja hormonaalista valmistetta käyttäviin (HORM). Jako toteutettiin lisäksi LEAF-Q kokonaispistemäärän mukaan ei-alttiiden (< 8 pistettä) ja alttiiden (≥ 8 pistettä) ryhmiin. Tutkimuksen aineistona käytettiin LEAF-Q:ta, ruoka- ja harjoituspäiväkirja analyysejä, hormonianalyysejä, kehonkoostumusmittausta sekä fyysisen suorituskyvyn testejä. Ruoka- ja harjoituspäiväkirjojen avulla urheilijoille määritettiin laskennallinen energiansaatavuus (EA). Matalaan energiansaatavuuteen liitetyistä hormoneista tarkastelussa oli leptiini (LEP), insuliinin kaltainen kasvuhormoni (IGF-1) sekä trijodityroniini (T3). Suorituskyvyn mittareina tutkimuksessa toimi maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) sekä vertikaalihypyt (SJ & CMJ). Tutkimus toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena. Tulokset. Tilastollista yhteyttä LEAF-Q kokonaispistemäärän sekä laskennallisen energiansaatavuuden ja fysiologisten muutosten välillä ei havaittu tarkastellessa koko tutkimusjoukkoa. Myöskään kuukautisstatuksen ei havaittu koko tutkimusjoukossa vaikuttavan tutkittavien energiastatukseen, kehonkoostumusmuuttujiin tai suorituskykyyn. Jalkapalloilijoilla LEAF-Q kokonaispistemäärän havaittiin kuitenkin olevan yhteydessä energiansaantiin (EI), painoindeksiin (BMI), lihasmassaan (LM) sekä rasvattomaan massaan (FFM). Hormoneista IGF-1 pitoisuuden havaittiin olevan koko tutkimusjoukossa matalampi hormonaalista ehkäisyä käyttävien joukossa verrattuna eumenorristen ryhmään. Pohdinta ja johtopäätökset. Kaikissa ryhmissä tutkittavien laskennallinen energiansaatavuus oli >30 kcal/kg FFM, mikä on todennäköisesti vaikuttanut saatuihin tuloksiin. Tutkittavien energiansaatavuus on mahdollisesti ollut riittävällä tasolla, jonka takia kuukautishäiriöiden ja energiastatuksen ei havaittu olevan yhteydessä hormonipitoisuuksiin, kehonkoostumukseen ja suorituskykyyn koko tutkimusjoukossa. Vaikka LEAF-Q kokonaispisteiden ei havaittu korreloivan fysiologisten muutosten kanssa, voi kyselyä pitää validina menetelmänä matalan energiansaatavuuden seulonnassa.