Luokanopettajien käsityksiä omasta asiantuntijuudestaan varhennetussa kielenopetuksessa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin alkuopetuksen luokanopettajien käsityksiä omasta asiantuntijuudestaan varhennetun kielen opettajina. Tarkoituksena on selvittää mitä laadukkaalta kielenopetukselta edellytetään ja millainen ylipäänsä on varhennetun kielenkasvatuksen asiantuntija. Kuvaan aihetta luokanopettajien käsitysten pohjalta. Haastattelin tutkimustani varten alkuopetuksessa työskenteleviä luokanopettajia, joilla oli vuosien kokemus alkuopetuksesta, mutta ei kielenopettajan pätevyyttä. Haastattelu rakentui etukäteen valittujen teemojen ympärille, joita olivat luokanopettajien käsitykset varhennetusta kielenopetuksesta, heidän käsitykset omasta osaamisestaan ja ajatukset liittyen omaan työhönsä opettajana. Haastatteluissa tulivat esille monet keskeiset laadukkaaseen varhennettuun kielenopetukseen liittyvät piirteet. Näitä olivat ikään sopivien pedagogisten menetelmien hyödyntäminen, ikätasoiset tavoitteet ja oppijoiden motivaation merkitys. Toisaalta huolina ja haasteina nähtiin mm. lasten kuormittuminen, ohjeiden ja opetusmateriaalien puute sekä opettajien kasvava työn määrä. Keskeiset keinot kehittää omaa asiantuntijuuttaan olivat verkostoituminen ja moniammatillisuus. Tutkimus osoitti, että luokanopettajan käsitykset vastasivat pääosin yleisiä käsityksiä laadukkaasta kielenopetuksesta. Kun opettajille annetaan selkeät tavoitteet, sekä heille koulutetaan niihin soveltuvat menetelmät, voidaan tavoitteet saavuttaa. On kuitenkin tiedostettava, että asiantuntijuus on koko uran kestävä muutosprossessi, joka edellyttää opettajilta motivaatiota toimia ja kehittyä varhennetun kielikasvatuksen asiantuntijoina.