Nuoruuden urheiluseuraharrastamisen vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa on tarkoitus selvittää, miten nuoruuden urheiluseuraharrastaminen vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen nuoruudessa ja myöhemmin aikuisuudessa. Nuorilla tarkoitetaan tässä tutkielmassa 10-18-vuotiaita. Nuoruudessa urheiluseuraharrastaminen vähenee iän kasvaessa, joten tarkoituksena on selvittää, onko urheiluseurassa harrastavien ja urheiluseurojen ulkopuolella liikkuvien fyysisessä aktiivisuudessa eroja. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus nuorten urheiluseuraharrastamisesta ja sen vaikutuksesta fyysiseen aktiivisuuteen. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin tekemällä tietokantahaut kolmeen tietokantaan, joista saatiin 366 tulosta. Tuloksia jäi duplikaattien poistamisen jälkeen jäljelle 327. Otsikoiden ja abstraktien perusteella tarkempaan tarkasteluun valittiin 22 tutkimusta. Näistä kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 9 tutkimusta. Näille tutkimuksille tehtiin laadunarvioinnit ja tutkimusten tulokset koottiin yhteen tekemällä tulosten synteesi erikseen poikkileikkaustutkimuksille ja pitkittäistutkimuksille. Tutkimusten tulosten perusteella vaikuttaa, että urheiluseuraharrastaminen vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen positiivisesti. Tutkimuksissa tuli ilmi erilaisia urheiluseuraharrastamisen vaikutuksia. Keskeisin tutkimustulos oli, että urheiluseurassa harrastavat nuoret liikkuivat enemmän kuin ne nuoret, jotka eivät harrastaneet mitään urheiluseurassa. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että urheiluseurassa harrastavilla oli parempi fyysinen kunto ja/tai kehonkoostumus sekä suurempi päivittäinen askelmäärä. Urheiluseurassa liikkuvat myös saavuttivat liikuntasuositukset todennäköisemmin, ja he voivat psyykkisesti paremmin. Nuoruudessa urheiluseurassa harrastaneet olivat myös aikuisena fyysisesti aktiivisempia, ja heillä oli terveellisemmät elintavat kuin niillä, jotka eivät olleet nuoruudessa harrastaneet urheiluseurassa. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että urheiluseuraharrastamisella voidaan vaikuttaa fyysisen aktiivisuuden määrään ja täten myös terveyteen. Jatkossa nuorten urheiluseuraharrastamista tulisi tukea voimakkaasti. Lisäksi tulisi pohtia keinoja, joilla nuoret saadaan pysymään urheiluseuraharrastuksen parissa pidempään. Myös urheiluseurojen ulkopuolelle jääville nuorille tulisi pyrkiä löytämään entistä enemmän ja houkuttelevampia mahdollisuuksia osallistua urheiluseuratoimintaan. Tulee kuitenkin huomioida, että urheiluseuraharrastamisen lisäksi fyysisen aktiivisuuden määrään vaikuttavat myös monet muut syyt, joten suoria johtopäätöksiä siitä, kuinka suuri urheiluseuraharrastamisen vaikutus on, ei voida tehdä.