Seurassa harrastavien nuorten ruutuaika ja sosiaalisen median käyttö

Abstract

Ruudut ovat osa arkeamme. Nuorten ruutujen ääressä käyttämä aika on usein pois aktiivisesta toiminnasta, joka on yhteydessä nuorten fyysiseen aktiivisuuteen. Sosiaalinen media taas toimii yhtenä ruutujen sisältönä. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon urheilua seurassa harrastaville nuorilla kertyy ruutuaikaa ja millaista on heidän sosiaalisen median käyttö on. Ruutuaikaa ja sosiaalisen median käyttöä vertailtiin urheiluseurassa harrastavien ja muiden tutkimukseen osallistuneiden välillä.

Tutkimuksessa käytettiin LIITU-tutkimuksen valmista aineistoa, joka on kerätty vuonna 2018. Kyseessä on kyselytutkimus. Tutkimukseen osallistuneista (N=3783) nuorista seurassa urheilevia oli 2137 ja ei urheiluseurassa harrastavia 1510. Tutkimuksessa käytetyt kysymykset kohdistuivat nuorten ruutuaikaan, sosiaalisen median käyttöön, liikuntamääriin, seuraharrastamiseen ja sen tasoon, sekä ikään ja sukupuoleen. Aineiston analyysissä tutkimuksessa käytettiin IBM SPSS 24 – ohjelmaa. Tilasto-ohjelman avulla laskettiin prosenttiosuuksia, frekvenssejä ja keskiarvoja. Tutkimuksen tulosten analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia, Khiin neliötestiä (χ2), Varianssianalyysia ja T-testiä.

Tutkimustuloksissa havaittiin, että ruutuaika ja sosiaalisen median käyttö on runsasta myös urheilua seurassa harrastavilla nuorilla. Urheiluseuraharrastaminen näyttäisi kuitenkin vähentävän ruutuaikaa lähinnä niin, ettei ruutuaikasuositus ylity yhtä monena päivänä viikossa kuin verrokki ryhmällä. Keskiöön nousevat urheiluseuraharrastuksen lopettaneet nuoret. Lopettaneet käyttivät sosiaalista mediaa ja ylittivät ruutuaikasuositukset runsaammin verrattuna muihin ryhmiin. Tulokset erosivat muista ryhmistä tilastollisesti merkitsevästi. Kaikkein runsaiten sosiaalista mediaa käyttivät kilpaurheilun lopettaneet ja aktiivisesti urheilevat nuoret. Eri harrastetasojen sisällä (ei kilpailevat, harraste, paikallis/alue ja valtakunnallinen taso) välillä valtakunnallisen tason urheilijoiden sosiaalisen median käyttö oli tilastollisesti merkitsevästi suurempaa, kuin muilla ryhmillä.

Tutkimuksen tulosten perusteella urheiluseurassa harrastamisella voitaneen edesauttaa sitä, että viikkoon mahtuu useampia päiviä, jolloin nuoret eivät vietä yli kahta tuntia ruudun ääressä. Urheiluseurat eivät kuitenkaan yksin voi vastata nuorten fyysisen aktiivisuuden määrästä, vaan muilla nuoreen vaikuttavilla tahoilla on myös suuri vastuu. Urheiluseuraharrastaminen oli nuorilla yhteydessä runsaampaan sosiaalisen median käyttöön ja etenkin yhteydenpitoon kavereiden ja ystävien kanssa. Seuraharrastuksen lopettaneilla niin ruutuajan suositusten ylittyminen, kuin sosiaalisen median käytön määrää oli suurempaa. Jos haluamme vähentää näiden molempien määrää, olisi tärkeää saada nuoret pysymään seuraharrastuksissa.

Screens are part of our daily lives. The time young people spend in front of the screens is often out of active activity that can reduce their physical activity. Social media, on the other hand, acts as the content of the screens. The purpose of this study was to find out how much screen time is accumulated by young people who are sport club members and what their use of social media is like. The study also looked at their relationship to young people who were not sport club members.

The study was carried out by examining the responses of the national LIITU study (Kokko et al. 2019). In this study, the target group was limited to girls and boys who were in lower- and upper comprehensive school and they were or not were active members in sports clubs (N = 3783). The questions used in the study focused on target groups screen time, use of social media, amount of exercise, club activities, age and gender.

The research results show that screen time and the use of social media are also abundant among young people who enjoy sports. However, sports club activities have the effect of reducing the screen time mainly so that the screen time recommendation is not exceeded as many days as the control group.

The focus is on young people who have finished their sports club hobby. Those who stopped sport club participating used social media and exceeded screen time recommendations more abundantly compared to other groups. The results differed statistically significantly from the other groups. The most abundant social media was used by young people who stopped competing and actively played sports. Within different hobby levels (non-competing, hobby, local / regional, and nationwide), the use of social media by nationwide athletes was statistically significantly higher than for other groups.

Based on the results of the study, participating in a sports club should help to accommodate several days a week, when young people do not spend more than two hours in front of the screen. However, sports clubs alone cannot be responsible for the amount of physical activity of young people, but other actors influencing young people also have a great responsibility. Sports club activities were associated with a greater use of social media by young people, and especially with keeping in touch with friends and friends. For those who quit the club hobby, both the screen time recommendations were exceeded and the amount of social media use was higher. If we want to reduce the number of both, it would be important to get young people to stay in club hobbies.