Urheiluseuraharrastamisen yhteys uneen 18-22-vuotiailla nuorilla aikuisilla : Terveyttä edistävä liikuntaseura -tutkimuksen tuloksia vuodelta 2018

Abstract

Urheiluseuraharrastamisen on todettu olevan yhteydessä useisiin positiivisiin terveystottumuksiin. Urheiluseuraharrastamisen yhteydestä uneen nuorilla aikuisilla on ristiriitaista tietoa, ja aiempi tieto painottuu lapsiin ja nuoriin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten urheiluseuraharrastaminen on yhteydessä nuorten aikuisten uneen arkisin ja viikonloppuisin sekä sitä, onko yksilö- ja joukkuelajien harrastajien unessa eroja. Tutkimuksen aineistona käytettiin Terveyttä edistävä liikuntaseura -seurantatutkimuksen 18–22-vuotiailta suomalaisilta nuorilta aikuisilta vuosina 2017–2018 kerättyä aineistoa (n=523). Lisäksi käytettiin saman tutkimuksen 14-16-vuotiailta nuorilta vuosina 2013-2014 kerättyä aineistoa (n=523). Vastausten perusteella nuoret aikuiset luokiteltiin urheiluseurassa edelleen harrastaviin, urheiluseuraharrastamisen lopettaneisiin sekä niihin, jotka eivät harrastaneet urheiluseurassa. Urheiluseurassa edelleen harrastavat luokiteltiin yksilö- ja joukkuelajien harrastajiin. Urheiluseuraharrastamisen ja harrastetun lajin yhteyttä uneen tarkasteltiin arkipäivien ja viikonlopun unen keston sekä näiden välisen vaihtelun osalta. Tutkimuksen taustamuuttujina olivat sukupuoli, hengästyttävän liikunnan määrä, alkoholin käyttö sekä tupakointi. Analyyseihin käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysiä, khiin neliö (χ2) -testiä, Studentin t-testiä sekä lineaarista regressioanalyysiä. Urheiluseurassa harrastavat nuoret aikuiset nukkuivat arkisin enemmän kuin ei-harrastajat (p=0,037). Unen pituudessa viikonloppuisin ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta urheiluseurassa harrastavat menivät aiemmin nukkumaan (p=0,001) ja heräsivät aikaisemmin (p=0,021) kuin ei-harrastajat. Yksilö- ja joukkuelajien harrastajien unen pituudessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta yksilölajien harrastajat menivät viikonloppuisin aikaisemmin nukkumaan (p=0,002) ja heräsivät aikaisemmin (p=0,037) kuin joukkuelajien harrastajat. Lineaarisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että urheiluseuraharrastajiin verrattuna ei-harrastajat nukkuivat arkena vähemmän (B=-0,264, p=0,010), mutta taustamuuttujilla vakioinnin jälkeen yhteys ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä. Taustamuuttujista liikunnan määrä ja tupakointi selittivät urheiluseuraharrastamisen ja unen yhteyttä. Unen kestossa ei ollut eroa urheiluseuraharrastajien ja aiemmin seurassa harrastaneiden välillä. Urheiluseurassa harrastaminen saattaa olla yhteydessä pidempään uneen nuorilla aikuisilla. Pidempi uni vaikuttaa olevan yhteydessä urheiluseuraharrastajien suurempaan fyysisen aktiivisuuden määrään. Urheiluseurat ovat terveyden edistämiseen sopiva ympäristö, mutta toistaiseksi urheiluseurojen terveyden edistämisaktiivisuus on ollut vaihtelevaa. Jatkossa urheiluseurojen mahdollisuuksia ja keinoja uniterveyden edistämiseen tulisi tutkia enemmän.