Lapsuuden ja nuoruuden urheiluharrastuneisuuden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen aikuisiällä

Abstract

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää, onko lapsuuden ja nuoruuden organisoidulla urheiluharrastamisella yhteyttä aikuisuuden fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi tavoitteena on selvittää, onko harrastamisen ominaispiirteillä, kuten kestolla, useudella, iällä tai tasolla, eroja keskenään suhteessa aikuisuuden fyysiseen aktiivisuuteen. Tavoitteena on myös selvittää, onko harrastettavilla lajeilla eroja keskenään suhteessa aikuisuuden fyysiseen aktiivisuuteen, sekä onko monilajisuudella ja erikoistumisella yhteen lajin eroja keskenään suhteessa aikuisuuden fyysiseen aktiivisuuteen.

Tutkielma on kirjallisuuskatsaus lapsuuden ja nuoruuden organisoidun urheiluharrastamisen yhteydestä aikuisuuden fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkielman kirjallisuus on hankittu kahta tietokantaa ja hakukonetta hyödyntäen. Kirjallisuuden haussa käytettiin nuorten organisoidun urheilun sekä aikuisen fyysisen aktiivisuuden kannalta keskeisiä hakusanoja.

Tämän katsauksen kirjallisuuden perusteella lapsuuden ja nuoruuden organisoidulla urheiluharrastamisella nähtiin kohtalainen sekä vahva yhteys aikuisuuden fyysiseen aktiivisuuteen. Pidempään urheiluseuratoiminnassa pysyminen ennusti parempaa aikuisuuden fyysistä aktiivisuutta. Mitä useampia osallistumiskertoja urheiluun oli viikossa, sitä parempi fyysinen aktiivisuus oli aikuisiällä. Korkeampi kilpataso ennusti korkeampaa fyysistä aktiivisuutta aikuisuudessa.

Mitä nuorempana osallistui organisoituun urheiluun, sitä aktiivisempi oli fyysisesti aikuisiällä. Muita vahvoja yhteyksiä harrastamisen iästä ei katsauksessa löydetty. Monilajisuudella nähtiin yhteys parempaan fyysiseen aktiivisuuteen, mutta kyseisestä aiheesta oli vähän kirjallisuutta.

Valtaosa tutkimuksista oli tuloksiltaan linjassa keskenään. Muutamissa tutkimuksissa eroja näkyi sukupuolten välillä. Organisoidun urheiluharrastamisen hyödyt fyysisessä aktiivisuudessa nuoruudessa vähenevät iän kasvaessa, ja nämä hyödyt ovat pienimmillään murrosiän koittaessa, ja yleisemmin tytöillä. Tämän vuoksi organisoidun urheilun kentällä olisi hyvä kiinnittää näihin kohderyhmiin erityishuomiota, jotta organisoidun urheiluharrastamisen hyödyt saataisiin myös heillä maksimoitua.

Koululiikunnalla on tärkeä tehtävä nuoren liikunnallisuuden tukemisessa. Myös osallistuminen koululiikuntaan on yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen aikuisiällä. Tämän lisäksi tutkimusten mukaan koululiikuntaan osallistumisella on yhteys huonon terveyden välttämiseen.