Alakoulun musiikkikasvatusta musiikkiterapeuttisella otteella

Abstract

Tässä tutkielmassa testattiin viiden musiikkiterapeuttisen menetelmän tai niiden sovelluksen käyttöä peruskoulun alakoulun musiikkikasvatuksessa. Tutkielmassa haluttiin saada selville oppilaiden mielipiteitä ja kokemuksia käytettyjen menetelmien innostavuudesta, helppoudesta ja siitä, kuinka usein he haluaisivat kyseistä menetelmää käytettävän. Tutkielmassa selvitettiin myös oppilaiden mielialan muutosta testituntien aikana. Tutkielman tarkoitus oli kehittää omaa ammattitaitoani musiikkikasvattajana oppilailta saadun palautteen sekä prosessista saatujen omien kokemusteni kautta. Tutkielma toteutettiin alakoulussa erään musiikin opetusryhmän kanssa, jossa oli 20 oppilasta. Aineisto kerättiin oppilailta kyselylomakkeilla (liitteet 1,2 ja 3) viidellä oppitunnilla kevään 2021 aikana. Testikerroilla käytetyt musiikkiterapeuttiset menetelmät olivat laulaminen, musiikkimaalaus, yhteissoitto kuvionuottimenetelmää soveltaen, musiikin kuuntelu, johon liittyi mielikuvatyöskentelyä piirtäen ja kirjoittaen sekä rytmi-improvisaatio. Käytössä oli kolme erilaista kyselylomaketta; yksi ennen tutkimusprosessia, yksi oppituntien alussa ja yksi oppituntien lopussa. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvantitatiivinen ja koska tavoitteena oli kehittää omaa työtä, tutkimuksen luonne oli toimintatutkimuksen tapainen. Analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Saadut tulokset esitettiin pääosin keskiarvoina pylväskuvioissa. Tärkein tutkimuksesta saatu tulos oli se, että, kun toiminta koetaan innostavana, sillä on suurempi positiivinen vaikutus mielialaan. Innostavimpina toimintatapoina koettiin laulaminen, musiikkimaalaus ja yhteissoitto. Toiminnan helppoudella ei niinkään ollut yhteyttä sen innostavuuteen. Oppilaiden mieliala nousi kaikilla muilla testitunneilla lukuun ottamatta musiikin kuuntelutuntia.