Show simple item record

dc.contributor.advisorJakonen, Teppo
dc.contributor.authorKeränen, Iiro
dc.date.accessioned2021-06-15T12:24:19Z
dc.date.available2021-06-15T12:24:19Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76565
dc.description.abstractSuomalainen lukiokoulutus on jo useamman vuosikymmenen ajan perustunut kurssimuotoiseen opiskeluun, jossa oppilaat voivat pakollisten oppiainekohtaisten kurssien suorittamisen lisäksi rakentaa lukujärjestyksensä omien opiskelutavoitteidensa mukaisesti. Oppilaiden henkilökohtaisen opintorytmin ja -valintojen lisäksi myös opintojen loppupuolelle painottuvat ylioppilaskokeet ovat luoneet kuvaa suomalaisesta lukiosta vahvasti oppiaineorientoituneena koulujärjestelmänä. Tällä hetkellä voimassa oleva Lukion opetussuunnitelma (LOPS 2015) toki kannustaa laaja-alaiseen oppimiseen sekä oppiainerajojen ylittämiseen, mutta suomalaiset lukiot eivät ole varsinaisesti velvoitettuja tällaiseen työskentelyyn. Tätä vastoin suomalaisissa peruskouluissa monialaiset oppimiskokonaisuudet (MOK) ovat tulleet osaksi jokavuotista koulutyötä viimeisimmän koulureformin myötä. Oppiainerajat ylittävää opetusta on kuitenkin järjestetty jo lukiotasollakin, mutta tutkimuksia aiheesta ei vielä juurikaan ole saatavilla. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan erään yksittäisen koulun vuosittain toteuttamaa opiskelukokonaisuutta, joka kantaa nimeä tiimijakso. Tiimijakso on ollut kyseisen koulun keino tuoda oppiaineita aiempaa vahvempaan kontaktiin toistensa kanssa, tarjoten oppilaille oppiainekohtaisten sisältöjen lisäksi mahdollisuuden laajempien tietojen ja taitojen oppimiseen projektityöskentelyn kautta. Englannin kielen oppiaine on ollut mukana kaikissa tähän mennessä toteutetuissa tiimijaksokokonaisuuksissa, ja tämän tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää koulun englannin opettajien sekä syksyn 2020 tiimijakso-opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä tähän oppiaineintegraatioon liittyen. Tarkoituksena oli kartoittaa miten englannin oppiaine sekä englannin kieli ovat käytännössä mukana tiimijaksossa, paneutuen samalla koettuihin etuihin ja haasteisiin, joita oppiainerajat ylittävä työskentely on tuonut englannin opetukseen ja opiskeluun. Tutkielmaa varten haastateltiin kahta tiimijakson suunnitteluun ja työskentelyyn osallistunutta englannin opettajaa, sekä 11:tä ensimmäisen vuoden lukio-opiskelijaa. Semistrukturoiduista haastatteluista koostunut aineisto analysoitiin aineistolähtöistä menetelmää käyttäen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että englannin oppiaineen ja englannin kielen rooli tiimijakso-opinnoissa oli vahvasti riippuvainen opettajien näkemyksistä. Englannin oppiaineen oppimistavoitteet tiimijaksossa pohjautuvat edelleen opetussuunnitelmaan, mutta opettajat voivat suunnitella ja toteuttaa englannin integrointia haluamallaan tavalla. Näin ollen opettajien lähestymistavoissa oli selkeitä eroja etenkin englannin kielen suullisen käytön roolista projektitöissä. Opettajien ammatillisesta näkökulmasta suurimmat tiimijaksotyöskentelyn edut liittyivät laajentuneeseen työnkuvaan, joka rikkoi opettajien normaalia kurssityöskentelyrutiinia. Niin opettajat kuin oppilaatkin kokivat, että tiimijaksotyöskentely tuki erityisesti englannin suullisen kielitaidon harjoittelua ja oppimista. Lisäksi englannin kontakti muihin oppiaineisiin nähtiin yleisesti positiivisena asiana, tuoden kieltä lähemmäksi arkipäivän käyttöä ja monipuolistaen projektitöitä. Tiimijakson merkittävimpinä haasteina nähtiin vähentynyt englannin opetuksen määrä, projektitöiden vaikutus oppilaiden henkilökohtaisiin englannin arvosanoihin, sekä oppiaineen määrittelemätön rooli tiimijaksossa. Haastatellut oppilaat kokivat että syksyllä 2020 englannin oppiaineen rooli jäi vähäiseksi muihin verrattuna, ja kielen käytön valinnaisuus projekteissa aiheutti epäselvyyttä joidenkin oppilaiden keskuudessa.fi
dc.format.extent128
dc.language.isoen
dc.subject.otherEFL
dc.subject.otherFinnish upper secondary school
dc.subject.othercross-curricular learning
dc.subject.otherproject-based learning
dc.titleEFL and English language in cross-curricular studies : a case study in a Finnish upper secondary school
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202106153766
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineEnglannin kielifi
dc.contributor.oppiaineEnglishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi301
dc.subject.ysoenglannin kieli
dc.subject.ysolukio
dc.subject.ysooppiminen
dc.subject.ysoEnglish language
dc.subject.ysogeneral upper secondary school
dc.subject.ysolearning


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record