Jalkapallon lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi naisten näkökulmasta

Abstract

Johdanto. Jalkapallo on maailman suosituin laji ja sitä pelataan ympäri maailman. Suomessakin jalkapallo on yksi suosituimmista palloilulajeista. Viime vuosina myös naisjalkapalloilu on kasvattanut suosiotaan ja saavuttanut jatkuvasti suurempaa näkyvyyttä mediassa sekä katsomoissa paikan päällä. Yhä useammilla naispelaajilla on mahdollisuus pelata ammattilaisina tai puoliammattilaisina. Tämän työn tarkoituksena on kuvata jalkapallolle tyypillisiä ominaispiirteitä ja perehtyä valmennuksen ohjelmointiin erityisesti naispelaajien näkökulmasta. Lajin ominaispiirteet ja vaatimukset. Jalkapallo sisältää lukuisia fyysisesti vaativia suorituksia, kuten sprintit, suunnanmuutokset, hypyt ja taklaukset, sekä teknisyyttä vaativia suorituksia, kuten kuljettaminen, syöttäminen, pallon haltuun ottaminen ja laukaiseminen. Suuri osa otteluista työskennellään matalalla intensiteetillä, mutta otteluiden lopputulosten kannalta ratkaisevassa roolissa ovat anaerobista energiantuottoa vaativat toiminnot. Jalkapalloilijoilta vaaditaan hyviä fyysisiä ominaisuuksia (voima, nopeus, kestävyys) sekä lajispesifejä taitoja. Hyvän pelaajan on myös osattava ennakoida, tunnistaa ja sopeutua erilaisiin pelitilanteisiin. Urheilija- ja harjoitteluanalyysi. Korkean tason naispelaajat ovat keskimäärin pituudeltaan 161–169 cm, painoltaan 57–65 kg ja rasvaprosentiltaan 14–20 %. VO2max on 49–57 ml/kg/min ja kevennyshyppy on 26–42 cm. Kiihdytysjuoksun aika 10 m matkalla on eri mittausprotokollilla ollut 1.67–1.87 s. Yleisimmät vammat ovat nivelsidevammat, lihasvammat ja ruhjevammat. Yleisimmät vamma-alueet ovat polvi, nilkka ja reisi. Korkean tason pelaajat ovat usein harrastaneet lapsuudessaan ja nuoruudessaan vapaa-ajan pelailua enemmän verrattuna alemman tason pelaajiin. Myös lapsuuden ja nuoruuden harjoittelun koettu haastavuus saattaa ennustaa menestymistä jalkapallossa. Lajin tila ja valmennusjärjestelmä Suomessa. Suomen Palloliitto vastaa jalkapallotoiminnasta ja sen kehittämisestä. Kansallisessa Liigassa pelasi kaudella 2020 kymmenen joukkuetta. Naisten A-maajoukkueen FIFA-ranking sijoitus joulukuussa 2020 oli 25 ja joukkue on varmistanut paikan vuoden 2022 EM-kisoihin. Palloliiton uusittu valmennuskoulutusjärjestelmä koostuu futisvalmentajan starttikoulutuksesta, ikävaihekoulutuksesta sekä UEFA C, B, A ja PRO-vaiheen koulutuksista. Valmennuksen ohjelmointi. Vuosisuunnitelma voidaan jakaa jalkapallossa ylimenokauteen, valmistautumiskauteen, kilpailuun valmistavaan kauteen sekä kilpailukauteen. Harjoittelukaudella pääpaino on fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä, ja lähestyessä kilpailukautta siirtyy painopiste enemmän teknis-taktiseen lajiharjoitteluun ja fyysisen suorituskyvyn ylläpitoon. Kilpailukaudella tärkeintä olisi saavuttaa mahdollisimman korkea suorituskyky otteluihin sekä palautua mahdollisimman tehokkaasti otteluiden välillä.