University of Jyväskylä | JYX Digital Repository

  • English  | Give feedback |
    • suomi
    • English
 
  • Login
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
View Item 
  • JYX
  • Opinnäytteet
  • Seminaarityöt
  • View Item
JYX > Opinnäytteet > Seminaarityöt > View Item

Kolmiloikan lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi

Thumbnail
View/Open
421.5 Kb

Downloads:  
Show download detailsHide download details  
Authors
Kotikangas, Johanna
Date
2019
Discipline
Valmennus- ja testausoppiScience in Sport Coaching and Fitness Testing
Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

 
Kolmiloikka on yksi yleisurheilun kenttälajeista. Kolmiloikka on dynaaminen yleisurheilulaji, joka koostuu vauhdinottojuoksusta sekä kolmesta ponnistuksesta - kinkasta, loikasta ja hypystä. Kolmiloikkaa on pidetty fyysisiltä, teknisiltä ja koordinatiivisilta ominaisuuksiltaan yhtenä yleisurheilun haastavimmista lajeista. Tämän kirjallisen työn tarkoituksena on käsitellä kolmiloikan biomekaniikkaa, tekniikkaa, fysiologisia vaatimuksia ja valmennuksellisia näkökulmia. Tekniikka ja biomekaniikka. Kolmiloikassa on kolme päätekniikka: kinkka- ja hyppypainotteiset tekniikat sekä tasapainotettu tekniikka. Lisäksi kolmiloikkaajat hyödyntävät kolmea erilaista käsitekniikkaa: vuorokäsityöskentely, kaksoiskäsityöskentely tai näiden kahden yhdistelmää. Kolmiloikan viimeisen vauhdinoton askeleen horisontaalisen nopeuden ja suorituksen pituuden välillä on korkea positiivinen korrelaatio. Ponnistukset ovat kolmiloikan tärkeimpiä osia, koska niiden aikana vauhdinoton aikana saavutettu horisontaalinen nopeus muunnetaan osittain vertikaaliseksi nopeudeksi. Huippuhyppääjien ominaisuuksia. Kahdeksan parhaan mieskolmiloikkaajan antropometriset keskiarvolukemat arvokisoissa ovat pituuden osalta noin 1,85 m ja painon osalta noin 76 kg. Naisilla vastaavat arvot ovat 1,75 m ja 62 kg. Keski-ikä on sekä naisilla että miehillä noin 26 vuotta. Suomessa kerättyjen nais- ja mieshyppääjien testinormistojen mukaan huipputasoisen mieshyppääjän tulisi juosta 20 m lentävällä lähdöllä alle 1,9 s, hypätä 5-loikkaa paikalta yli 17,5 m, vetää rinnalle kaksi kertaa oman painonsa ja syväkyykätä 2,2 kertaa oman painonsa. Vastaavasti huipputason naishyppääjän tulisi juosta 20 m alle 2,2 s, hypätä 5-loikkaa paikalta 14,50 m, vetää rinnalle 1,5 kertaa oman painonsa ja syväkyykätä 1,75 kertaa oman painonsa. Harjoitteluanalyysi. Kolmiloikka on taito- ja teholaji. Kolmiloikkaajilta vaaditaan huipputasolle hiottua teknistä osaamista sekä räjähtävää voimantuottoa. Ominaisuuksien kehittämiselle luodaan pohja nopeusvoimaharjoittelulla, jonka lisäksi kehitetään maksimivoimaominaisuuksia. Harjoittelussa tulee huomioida myös lihaksiston energia-aineenvaihdunnan, hapenkuljetusmekanismien ja liikuntakoneiston rakenteiden kehittäminen erilaisten juoksu-, hyppely- ja voimaharjoitteiden avulla. Tehollisten juoksu- ja hyppelyharjoitteiden avulla pyritään kehittämään liiketiheyttä, lihasaktiivisuuden luonnollista ja tehokasta vuorottelua sekä elastisuuden hyödyntämistä lihas- ja niveljäykkyyksien kautta. Lisäksi kolmiloikkaajan tulee harjoittaa liikkuvuutta, jotta harjoitteissa vaadittavat liikelaajuudet pystytään toteuttamaan turvallisesti. Valmennuksen ohjelmointi. Kolmiloikkaajan kehittymisen ohjenuorana voidaan hyödyntää yleisurheilijan peruspolkua. Lapsuusvaiheessa perusharjoittelu on monipuolista ja lapsen tulee oppia riittävät lajitaidot. Harjoittelua tulisi olla noin 20 tuntia viikossa ja tämä määrä kerrytetään urheilukouluharjoituksista, koululiikunnasta ja omaehtoisesta harjoittelusta. Nuorisovalmennusvaiheessa harjoittelun painopiste voidaan siirtää fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen. Nuorisovalmennusvaiheen alkuvaiheessa nuori voi alkaa miettiä omaa lajiryhmäänsä, mutta harjoittelun ja kilpailemisen tulisi olla moniottelupohjaisena aina 16-17-vuotiaaksi. Huippu-urheiluvaihe alkaa noin 19-vuotiaana ja tässä kohtaa urheilija on viimeistään tehnyt lajivalinnan. Huippu-urheiluvaiheen alkuvaiheessa jatketaan urheilijan fyysisten ominaisuuksien kehittämistä ja harjoittelussa painottuu oman lajin lajianalyysin yhdistäminen osaksi harjoittelua. Kolmiloikkaajan harjoittelun tulee edetä progressiivisesti vuosittain ja harjoittelun ohjelmoinnissa hyödynnetään usein periodisaatiomallia. Harjoittelukausi jaetaan lyhyempiin jaksoihin, joiden aikana harjoittelussa painotutaan tiettyjen ominaisuuksien kehittämiseen. Harjoittelujaksot jaetaan vuoden ajalle niin, että huippukunto saavutetaan pääkilpailuissa. Kolmiloikkaajan harjoittelukausi sisältää tyypillisesti kaksi kilpailukautta ja harjoittelujaksot jaetaan vuosisuunnitelmassa seuraavasti: ylimenokausi, yleinen peruskuntokausi, lajinomainen perusharjoittelujakso, kilpailuihin valmistava kausi, hallikilpailukausi, lajinomainen perusharjoittelujakso, kilpailuihin valmistava kausi ja ulkokilpailukausi. ...
Keywords
lajianalyysi urheiluvalmennus biomekaniikka kolmiloikka kolmiloikkaajat valmennus urheilijat harjoittelu yleisurheilu ohjelmointi hyppylajit
URI

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201907113620

Metadata
Show full item record
Collections
  • Seminaarityöt [136]

Related items

Showing items with similar title or keywords.

  • Naisten 100 m pika-aitajuoksun lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi 

    Hakamäki, Elisa (2019)
    Johdanto. Naisten pika-aitajuoksussa 100 m matkalla edetään kymmenen aitaa mahdollisimman nopeasti. Aidat ovat 84 cm korkeita ja vakio etäisyydellä toisistaan. Sujuva aitominen edellyttää syklisten juoksuaskelten ja ...
  • Koripallon lajianalyysi ja lajinomaisen fysiikkaharjoittelun ohjelmointi 

    Sakselin, Mira-Maaret (2019)
    Koripallossa kaksi viiden hengen joukkuetta pelaa vastakkain pyrkien tekemään enemmän pisteitä kuin vastustajansa. Pelaajat osallistuvat niin hyökkäämiseen kuin puolustamiseen. Peliajasta noin 45 % jaksottuu 0–20 sekunnin ...
  • Miesten keihäänheiton lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi 

    Korte, Ville (2020)
    Johdanto. Keihäänheitto eroaa kolmesta muusta heittolajista merkittävästi johtuen muun muassa lineaarisesta vauhdinotosta sekä huomattavasti kevyemmästä heittovälineestä. Lajin luonteen takia siinä myös korostuvat ...
  • Kestävyysjuoksun lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi : voimaharjoittelun näkökulma 

    Pirkola, Leena (2020)
    Johdanto. Kestävyysjuoksulla on Suomessa pitkät ja menestyksekkäät perinteet. Kestävyysjuoksu on perinteisesti nähty lajina, jossa ratkaisevassa asemassa ovat aerobiset tekijät ja suuret juoksumäärät. Voimaharjoitteluun ...
  • Lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi nuorelle naiskestävyysjuoksijalle : tavoitteena terveys ja hyvä harjoitettavuus 

    Hakulinen, Oona-Mari (2019)
    Johdanto. Yleisurheilussa arvokisojen kestävyysjuoksulajeja ovat 800-10000 metrin ratamatkat ja maraton, mutta nuorten kohdalla kaikkein pidempiin kestävyysmatkoihin keskittymien ei monilta osin ole vielä järkevää. ...
  • Browse materials
  • Browse materials
  • Articles
  • Conferences and seminars
  • Electronic books
  • Historical maps
  • Journals
  • Tunes and musical notes
  • Photographs
  • Presentations and posters
  • Publication series
  • Research reports
  • Research data
  • Study materials
  • Theses

Browse

All of JYXCollection listBy Issue DateAuthorsSubjectsPublished inDepartmentDiscipline

My Account

Login

Statistics

View Usage Statistics
  • How to publish in JYX?
  • Self-archiving
  • Publish Your Thesis Online
  • Publishing Your Dissertation
  • Publication services

Open Science at the JYU
 
Data Protection Description

Accessibility Statement

Unless otherwise specified, publicly available JYX metadata (excluding abstracts) may be freely reused under the CC0 waiver.
Open Science Centre