dc.contributor.advisor | Uskali, Turo | |
dc.contributor.author | Ruoppila, Venla | |
dc.date.accessioned | 2020-05-22T12:05:52Z | |
dc.date.available | 2020-05-22T12:05:52Z | |
dc.date.issued | 2020 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69140 | |
dc.description.abstract | Sosiaalinen media on tehnyt itsensä brändäyksestä mahdollista myös muille kuin julkisuuden henkilöille. Media-alan muutokset ja epävarma työtilanne ovat saaneet monet toimittajatkin pohtimaan, olisiko vahvasta henkilöbrändistä hyötyä työllistymisen kannalta. Samalla myös journalismi on muuttunut persoonakeskeisemmäksi ja mediatalot ovat alkaneet nostaa toimittajiaan aiempaa enemmän esille.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten toimittajien henkilöbrändit rakentuvat ja millaisilla keinoilla toimittajat markkinoivat itseään ja osaamistaan. Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdyttiin henkilöbrändin käsitteeseen ja sosiaalisen median rooliin henkilöbrändin rakentumisessa.
Tutkimusaineisto koostui kuudesta teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat toimittajia, joilla on oman kohdeyleisönsä keskuudessa vahva henkilöbrändi. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja tyypittelyä. Analyysin ja tulkinnan tukena hyödynnettiin myös aiempaa aiheeseen liittyvää tutkimusta.
Haastatteluaineistosta tehdyn analyysin perusteella toimittajien henkilöbrändit syntyivät osittain itsestään – esimerkiksi tehdyn työn seurauksena – ja osittain tietoisen itsensä markkinoinnin tuloksena. Toimittajabrändi saattoi rakentua esimerkiksi persoonallisesta kirjoitustyylistä, erikoistumisesta tiettyyn aihealueeseen tai aktiivisuudesta sosiaalisessa mediassa. Toimittajat kokivat, että vahvasta henkilöbrändistä oli työelämässä hyötyä: sen nähtiin helpottavan työllistymistä sekä vahvistavan lukijasuhdetta. Sosiaalisen median kanavat olivat toimittajille merkittävä keino markkinoida itseään. Samalla he joutuivat kuitenkin huomioimaan mahdolliset työnantajan ohjeistukset sosiaalisen median käyttöön liittyen.
Tutkimustulosten perusteella vahva henkilöbrändi ei ole toimittajille itseisarvo, vaan hyvän toimittajan mittari on ennen kaikkea hyvin tehty työ. Huippuosaaminen voi kuitenkin pahimmillaan mennä hukkaan, jos kukaan ei saa tietää siitä. Siksi itseään ja työtään kannattaa markkinoida sellaisilla tavoilla, jotka itsestä tuntuvat luontevilta. | fi |
dc.format.extent | 77 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | henkilöbrändi | |
dc.title | Toimittajien brändäyskäytännöt ja henkilöbrändin rakentuminen | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202005223393 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Journalistiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Journalism | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 3133 | |
dc.subject.yso | haastattelututkimus | |
dc.subject.yso | viestintä | |
dc.subject.yso | sosiaalinen media | |
dc.subject.yso | journalismi | |
dc.subject.yso | toimittajat (media) | |
dc.subject.yso | imago | |
dc.subject.yso | henkilöbrändäys | |
dc.subject.yso | media | |
dc.subject.yso | julkisuus | |
dc.subject.yso | brändit | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |