Toimittajien brändäyskäytännöt ja henkilöbrändin rakentuminen
Tekijät
Päivämäärä
2020Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Sosiaalinen media on tehnyt itsensä brändäyksestä mahdollista myös muille kuin julkisuuden henkilöille. Media-alan muutokset ja epävarma työtilanne ovat saaneet monet toimittajatkin pohtimaan, olisiko vahvasta henkilöbrändistä hyötyä työllistymisen kannalta. Samalla myös journalismi on muuttunut persoonakeskeisemmäksi ja mediatalot ovat alkaneet nostaa toimittajiaan aiempaa enemmän esille.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten toimittajien henkilöbrändit rakentuvat ja millaisilla keinoilla toimittajat markkinoivat itseään ja osaamistaan. Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdyttiin henkilöbrändin käsitteeseen ja sosiaalisen median rooliin henkilöbrändin rakentumisessa.
Tutkimusaineisto koostui kuudesta teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat toimittajia, joilla on oman kohdeyleisönsä keskuudessa vahva henkilöbrändi. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja tyypittelyä. Analyysin ja tulkinnan tukena hyödynnettiin myös aiempaa aiheeseen liittyvää tutkimusta.
Haastatteluaineistosta tehdyn analyysin perusteella toimittajien henkilöbrändit syntyivät osittain itsestään – esimerkiksi tehdyn työn seurauksena – ja osittain tietoisen itsensä markkinoinnin tuloksena. Toimittajabrändi saattoi rakentua esimerkiksi persoonallisesta kirjoitustyylistä, erikoistumisesta tiettyyn aihealueeseen tai aktiivisuudesta sosiaalisessa mediassa. Toimittajat kokivat, että vahvasta henkilöbrändistä oli työelämässä hyötyä: sen nähtiin helpottavan työllistymistä sekä vahvistavan lukijasuhdetta. Sosiaalisen median kanavat olivat toimittajille merkittävä keino markkinoida itseään. Samalla he joutuivat kuitenkin huomioimaan mahdolliset työnantajan ohjeistukset sosiaalisen median käyttöön liittyen.
Tutkimustulosten perusteella vahva henkilöbrändi ei ole toimittajille itseisarvo, vaan hyvän toimittajan mittari on ennen kaikkea hyvin tehty työ. Huippuosaaminen voi kuitenkin pahimmillaan mennä hukkaan, jos kukaan ei saa tietää siitä. Siksi itseään ja työtään kannattaa markkinoida sellaisilla tavoilla, jotka itsestä tuntuvat luontevilta.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29534]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Yksityinen ja julkinen toimittaja : suomalaisten toimittajien vaikutelman hallinta sosiaalisessa mediassa
Paaso, Marika (Media- ja viestintätieteellinen seura MEVI ry, 2021) -
"Ei ole mitään yhteistä asiaa" : median ja urheiluseurojen vuorovaikutussuhde toimittajien näkökulmasta
Raunio, Antti (2021)Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin urheilumedioiden ja urheiluseurojen välistä vuorovaikutussuhdetta toimittajien näkökulmasta. Tutkielma syventyi vuorovaikutussuhteen luonteeseen ja siihen, mitä sen kautta voi ... -
Toimittajien kokema lobbaus suomalaisessa politiikan uutisoinnissa
Mykkänen, Markus (Media- ja viestintätieteellinen seura MEVI ry, 2023)Poliittiseen vaikuttamiseen liittyvässä keskustelussa on noussut yhä useammin esille lobbaus erilaisten kanavien kautta. Keskusteluissa on kuitenkin syvennytty vain vähän uutismedian ja toimittajien rooliin sekä ... -
Artistibrändin vaikutus kuluttajan brändiasenteeseen ja -uskollisuuteen
Niiva, Minni (2023)Pitkän aikavälin muutosvoimista erityisesti digitalisaatio ja globalisaatio – sekä repivämmät toimintaympäristön muutokset kuten globaali pandemia ovat vaikuttaneet musiikin toimialaan ja sen tulonmuodostukseen merkittävästi. ... -
Henkilöbrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa
Pasanen, Janika (2020)Henkilöbrändäys on varsin uusi ilmiö työelämässä, eikä siitä ole tehty vielä paljoakaan aiempaa tutkimusta. Tämän vuoksi on relevanttia tutkia henkilöbrändin rakentamista ja vertailla sitä yritysbrändin rakentamiseen, jota ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.