Voimaominaisuuksien kehittyminen joukkuevoimistelun huipputasolla : voimatestistön käyttöönoton yhteydet harjoittelumotivaatioon ja koheesioon

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma toteutettiin yhteistyössä Suomen Voimisteluliiton kanssa. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, saadaanko Suomen Voimisteluliiton uusien voimatestien avulla aikaan muutoksia joukkuevoimistelijoiden voimaominaisuuksissa, ja onko voimatestien käyttöönotolla yhteyttä voimistelijoiden harjoittelumotivaatioon. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää, onko voimatestien käyttöönotolla yhteyttä valmennuksellisiin ratkaisuihin ja edistävätkö valmennukselliset ratkaisut joukkueen koheesiota.

Tutkimuksessa käytettiin kahta tutkimusmenetelmää, käyttäen peruslähestymistapana määrällistä tutkimusotetta, ja tätä laadullisen tutkimusmenetelmän aineistolähtöisen sisällönanalyysin aiheilla täydentäen. Tutkimus toteutettiin moni-metodimenetelmän avulla. Tutkimuksen kohderyhminä olivat naisten joukkuevoimistelun maajoukkuerinkitason urheilijat ja aineisto kerättiin kahdesta naisten ja kahdesta junioreiden joukkueista. Voimistelijoita joukkueissa oli yhteensä 42. Tutkimuksen aineisto koostui voimatestien tulosten ja sähköisten kyselylomakkeiden avulla kerättyjen harjoittelupäiväkirjojen analysoinnista. Joukkuevoimistelijoiden voimaominaisuudet kehittyivät tutkimusjakson aikana, lukuun ottamatta kahden voimatestiliikkeen kohdalla havaittuja eriäviä tuloksia, joissa kehittymistä ei tapahtunut samansuuntaisesti. Harjoittelumotivaation yhteyttä voimatestituloksiin verrattaessa, havaittiin voimatestitulosten olevan positiivisesti yhteydessä harjoittelumotivaation kehittymiseen, varsinkin mittausjakson loppupuolella. Kun tutkittiin voimatestien käyttöönoton yhteyksiä valmennuksellisiin ratkaisuihin liittyen, nousi tuloksissa esiin lähinnä voimistelijoiden motivaatioon liittyviä tekijöitä. Valmennuksellisten ratkaisujen havaittiin vaikuttavan joukkueen koheesion suuntaisesti, kun tutkittiin muutosjohtamisen tekijöiden vaikutuksia ryhmäkoheesioon. Positiivisia muutoksia havaittiin joukkueenjohdon kohdistamassa huomiossa yksilön tarpeisiin ja tunteisiin liittyen, sekä ryhmän tavoitteiden ja ryhmätyöskentelyn suuntaisesti, että korkeatasoisen suorittamisen odotuksiin liittyen.

This Master's thesis was conducted in cooperation with the Finnish Gymnastics Association. The purpose of the study was to determine whether the new strength tests of the Finnish Gymnastics Association will bring changes in the strength characteristics of aesthetic group gymnasts and whether the introduction of the strength tests has a connection with the training motivation of the gymnasts. In addition, the purpose of the study was to describe and understand whether the introduction of strength tests is related to coaching solutions and whether coaching solutions promote team cohesion. The study used two research methods, using a quantitative approach as a main approach, complementing this with qualitative research with material-based content analysis methods. The study was formed by the multi-method process. The focus of the study was on women's aesthetic group gymnastics national team ring athletes and the material was collected from two women and two junior teams. There was a total of 42 gymnasts in the teams. The research material consisted of analyzing the results of strength tests and training logs collected through electronic questionnaires. The strength characteristics of aesthetic group gymnasts improved during the study period, except for the divergent results observed for the two strength test movements, which did not develop in the same direction. Comparing the relationship between exercise motivation and strength test results, strength test results were found to be positively related to the development of exercise motivation, especially towards the end of the measurement period. When examining the links between the introduction of strength tests and coaching solutions, the results highlighted factors mainly related to gymnasts’ motivation. Coaching solutions were seen to influence team cohesion when examining the effects of transformational leadership factors on group cohesion. Positive changes were noted in the attention addressed by the team management to the needs and feelings of the individual, both in terms of group goals and teamwork, and high expectations of performance.