Sosiaalisen taustan yhteydet motorisiin taitoihin kilparyhmään valituilla 6-10-vuotiailla joukkuevoimistelijoilla
Tekijät
Päivämäärä
2017Lehtonen, A. 2017. Sosiaalisen taustan yhteydet motorisiin taitoihin kilparyhmään valituilla 6-10-vuotiailla joukkuevoimistelijoilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 82 s., 3 liitettä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaiset sosiaaliset taustat ja motoriset taidot 6-10-vuotiaat joukkuevoimistelijat omaavat, sekä tutkia sosiaalisen taustan yhteyksiä motorisiin perustaitoihin. Motoristen taitojen kehittymiseen vaikuttavat lapsen kasvuympäristö, perimä, ikä, sukupuoli, harjoittelu ja fyysinen aktiivisuus. Sosiaalinen tausta tässä tutkimuksessa tutkittiin kasvatuksella, perheen rakenteella ja liikunnallisuudella, vanhempien koulutuksella ja heiltä saadulta tuella sekä lapsen ystävien määrällä ja heidän liikunnallisuudellaan.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat espoolaisen voimisteluseuran Olarin Voimistelijoiden alle 10-vuotiaiden kilpajoukkueiden voimistelijat. Aineiston keruuhetkellä voimistelijoita oli 74 tyttöä, joista tutkimukseen osallistui 60. Aineiston keruu suoritettiin Kasva Urheilijaksi taitovalmiustestistöllä kesäkuussa 2016. Testiin osallistuneiden vanhemmille lähetettiin sosiaalisen taustan kysely syyskuussa 2016.
Kilparyhmiin valittujen voimistelijoiden motoriset taidot olivat pääosin viitearvojen paremmalla puolella ja lajille ominaiset. Tutkimuksen kohderyhmästä löytyi motorisesti todella taitavia sekä motorisesti heikkoja voimistelijoita. Myös voimistelijoiden sosiaaliset taustat olivat suotuisat liikunnan harrastamiselle. Lajin harrastaminen kilpatasolla vaatii perheeltä sitoutumista, liikuntamyönteisyyttä sekä varallisuutta. Lähes jokaisen tutkimukseen osallistuneen voimistelijan perheen rakenne ja asuinympäristö olivat suotuisia kehittämään motorisia taitoja sekä sosiaalisia suhteita. Vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja ja he tukivat lasta voimisteluharrastuksessa. Tässä tutkimuksen kohderyhmän voimistelijoilla ei kuitenkaan havaittu sosiaalisen taustan yhteyksiä motorisiin perustaitoihin. Kuitenkin motorisista perustaidoista löytyi tilastollisesti merkittäviä eroja eri ikäryhmien väliltä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhteyksien löytämisen parantamiseksi otannan tulee olla suurempi. Laajemmalla otannalla voisi olla mahdollista saada enemmän eroavaisuuksia lasten sosiaaliseen taustaan sekä motorisiin taitoihin, mikä edesauttaisi tilastollisesti merkittävien tulosten löytymisessä. Sosiaalisen taustan ja motoristen taitojen yhteyksiä saattaisi löytyä todennäköisimmin helpointen koulumaailmasta, missä liikunnalliset taidot ja sosiaaliset taustat ovat monimuotoisempia oppivelvollisuuden takia. Mikäli kohderyhmäksi halutaan liikunnan harrastajia, olisi otanta hyvä ottaa eri lajien parista.
...
Lehtonen, A. 2017. Social background connections to motor skills on selected competitive 6-10 year old aesthetic group gymnasts. Department of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Sports Pedagogy, 82 pp. 3 appendices.
The purpose of this study was to find out what kind of social backgrounds and motor skills do a group of 6-10 year old gymnasts have and to explore the connections of social background to motor skills. To the development of motor skills, the children´s growth environment, genetics, age, gender, training and physical activity affects. The social background in this study is measured by the upbringing, family structure and how sporty the children and their families are. The education of the parents, how they support their child and the number of friends and how sporty the friends are were, were also part of the social background.
The target group in this study was competitive gymnasts under 10 years old from Olari Gymnastics Association, Espoo. During the data collection, there were 74 girls in the group of whom 60 attended the study. The data was collected by testing the participants with “Kasva Urheilijaksi” skill readiness test in June 2016. The parents of the tested gymnasts were sent a social background questionnaire in September 2016.
The motor skills of the gymnasts were mostly on the better side of the reference values and they were characteristic to the sport. The sample of this study included gymnasts with both really good, as well as weak motor skills. Also, the social backgrounds were beneficial for this sport. This type of sport in the competitive level requires commitment from the family, positive attitude to physical activity as well as wealthiness. The family structure and living environment of almost every gymnast attending the study were favorable to development the motor skills and social relationships. Overall, the parents were highly educated and they supported their child in their hobby. Social background´s connections to motor basic skills were not found in this target group. Therefore, the social background did not affect the motor skills of gymnasts who were selected in the competitive group. However, statistically significant differences were found in motor skills between different age groups.
It can be concluded that in order to find stronger connections, the sampling must be wider. With a wider sampling studying social backgrounds as well as motor skills it could be possible to find more variations, i.e. statistically more significant results. Connections could most likely be found if studying normal school pupils where the physical skills and social backgrounds are more diverse because of compulsory education. The study group would be better to be collected from different types of sport rather than just from one type of sport.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kodin fyysisen ympäristön yhteys 5–7-vuotiaiden lasten motorisiin taitoihin
Tuomi, Tanja; Näppilä, Jarkko (2019)Motoristen perustaitojen kehittäminen nähdään tärkeänä tekijänä varhaisvuosien liikunnassa, sillä ikävuodet 5–7 ovat motoristen taitojen oppimisen kannalta merkittävää aikaa. Motoriset perustaidot luovat edellytykset lasten ... -
Fyysisen aktiivisuuden määrän yhteys nelivuotiaiden lasten motorisiin taitoihin
Aunio, Elmi (2021)Pienillä lapsilla fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan tärkeä tekijä motoristen taitojen kehityksessä ja näiden tekijöiden välistä yhteyttä on tutkittu kohtalaisen vähän alle kouluikäisillä lapsilla. Tämän tutkielman ... -
Varhaislapsuudessa koetun motorisen pätevyyden yhteydet alakouluiän motorisiin taitoihin
Meuronen, Joonas; Katila, Tuomas (2024)The purpose of this longitudinal study was to conduct associations between 5–7-year-olds perceived motor competence and 6–11-year-olds actual motor skills. In addition, gender differences in these associations were studied. ... -
Liikuntaintervention vaikutus 3-7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin
Sääkslahti, Arja (Jyväskylän yliopisto, 2005)Sääkslahti selvitti väitöskirjatutkimuksessaan runsaaseen ulkoliikuntaan kannustavan liikuntaohjelman vaikutuksia 3-7-vuotiaiden lasten liikunnan määrään ja perustaitoihin. Lisäksi hän tarkasteli liikunnan määrän ja laadun ... -
Varhaislapsuuden motoristen toimintojen yhteys myöhemmin opittuihin motorisiin taitoihin
Hietala, Miia (2014)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.