Joukkuevoimistelu on vähäisestä julkisesta näkyvyydestään huolimatta harrastajamäärältään yksi Suomen suosituimmista tyttöjen ja naisten urheilulajeista. Se on Suomen voimisteluliiton suurin laji. Joukkuevoimistelu on ainutlaatuinen ilmiö, sillä se on Suomessa syntynyt, kokonaan naisten organisoima urheilulaji, joka on levinnyt kansainvälisesti. Lajia on sen suosiosta riippumatta tutkittu todella vähän ja varsinkin yhteiskuntatieteellinen tutkimus loistaa poissaolollaan. Ilmiön ainutlaatuisuus tekee siitä kuitenkin mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Joukkuevoimistelun tutkimus tarjoaa uutta arvokasta tietoa paitsi lajista itsestään, myös suomalaisesta liikuntakulttuurista ja naisten yhteiskunnallisesta asemasta.
Tässä tutkielmassa tarkastelen joukkuevoimistelun eriytymistä suomalaisesta naisvoimistelusta kansainväliseksi kilpaurheilulajiksi. Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena historialli-sesta näkökulmasta. Tutkielma etenee kronologisessa järjestyksessä 1800-luvun lopu
lta aina 2010-luvun lopulle. Viitekehyksenä käytän Hannu Itkosen luomaa erittelyä suomalaisen liikuntakulttuurin seuratoiminnan kausista. Peilaan suomalaisen naisvoimistelun ja myöhemmin joukkuevoimistelun kehitysvaiheita seuratoiminnan kausien tunnusmerkkeihin.
Joukkuevoimistelu polveutuu terveysihanteita ja luonnollista liikuntaa korostaneesta suomalaisesta naisvoimistelusta. Naisvoimistelu organisoitui jo 1800-luvun lopussa ja vuonna 1896 perustetusta Suomen Naisten Voimisteluliitosta tuli Suomen ensimmäinen liikunnan keskusjärjestö. Suomalaista naisvoimistelua kehitettiin 1900-luvulla kolmessa liitossa: Suomen Naisten Liikuntaliitossa (SNLL), Työväen Urheiluliiton (TUL) naistoimikunnassa ja ruotsinkielisessä Finlands Svensk Gymnastikförbundissa (FSG). Suomalaisessa naisvoimistelussa suhtauduttiin kilpailuun pitkään kielteisesti, kunnes 1940-luvulla aloitettiin TUL:n johdolla kilpailutoiminta. Tämän kilpailumuodon nimeksi tuli joukkuevoimistelu. 1990-luvulle asti joukkuevoimistelua toteutettiin ja kehitettiin kussakin liitossa erikseen, eikä lajin parissa ollut liittojen välistä yhteistyötä. Vuonna 1991 tapahtui ratkaiseva muutos, kun ensimmäiset yhteiset SM-kilpailut pidettiin. Vuonna 1994 naisvoimisteluliitot yhdistyivät, ja Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat (SVoLi) ry:n perustaminen päätti yli 70 vuoden eripuran. Tästä eteenpäin joukkuevoimistelun kehitys on ollut vauhdikasta. Kansainvälinen toiminta alkoi suomalaisten aktiivisuuden ansiosta vuonna 1996 ja ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin vuonna 2000.
Joukkuevoimistelun ja sitä edeltäneen suomalaisen naisvoimistelun historia noudattaa melko tar-kasti seuratoiminnan kausien piirteitä. Nykymuotoinen joukkuevoimistelu voidaan nähdä eriyty-neen kauden tuotoksena, sillä se muotoutui yhdeksi urheilulajiksi vasta 1990-luvun SM-kilpailujen ja liittojen yhdistymisen myötä. Joukkuevoimistelu on eriytynyt urheilulajiksi, jossa kilpaillaan ja harjoitellaan huippu-urheilun omaisesti kansainvälisellä tasolla. Laji on kehittynyt kansainvälisten vaikutteiden ja muiden voimistelulajien myötä vieden sitä poispäin naisvoimiste-lun alkuperäisistä periaatteista ja arvoista. Lajin suosion ja suurten harrastajamäärien myötä myös lajin sisällä on tapahtunut eriytymistä, ja nykyään Suomessa voi kilpailla kolmella eri sar-jatasolla 8-vuotiaista yli 16-vuotiaisiin.
...
Aesthetic group gymnastics is one of the most popular sports for girls and women in Finland. Despite that it has quite a small media coverage It is the biggest discipline of the Finnish Gymnastics Federation. Aesthetic group gymnastics is a unique phenomenon, because it is a sport born in Finland, it has been completely organized by women since the beginning and it has spread internationally. Even though the sport is popular in Finland, it has not been studied much. Especially social scientific research of the subject has not been done at all. However, the uniqueness of the phenomenon makes it a very interesting research subject. Studying aesthetic group gymnastics offers new and valuable knowledge not just about the sport itself, but also of Finnish sports culture and women’s social status throughout history.
In this thesis I study the differentiation of aesthetic group gymnastics from Finnish women’s gymnastics and how it has become an international competitive sport. This thesis
is a qualitative research and the point of view is historical. It proceeds in chronological order from the end of the 19th century until the end of the 2010s. As a frame of reference, I use the theory of different periods in Finnish sports culture, created by professor Hannu Itkonen. I compare the different stages of Finnish women’s gymnastics and later aesthetic group gymnastics to the characteristics of the seasons of Finnish sports culture.
Aesthetic group gymnastics is born out of traditional Finnish women’s gymnastics that emphasized health ideals and natural movement. Women’s gymnastics organized itself in Finland already in the end of the 19th century, when Finnish Women’s Gymnastics Association became the first central organization of Finnish sports in 1896. Finnish women’s gymnastics was developed in three different federations during the 20th century: in Finnish Women’s Sports Federation (SNLL), Finnish Workers’ Sports Federation (TUL) and Finland’s Swedish Gymnastics Federation (FSG). The attitudes towards competing were deeply negative for a long time, until in the 1940s competition started by TUL. This competitive version started to develop towards aesthetic group gymnastics. Until the 1990s the sport was developed in each federation separately. Co-operation started in 1991, when the first official Finnish Championships of aesthetic group gymnastics were held. In 1994 the federations finally united and formed together a new federation called Finland’s Gymnastics and Sports Associations (SVoLi). Since then the development of aesthetic group has been rapid. International competition started in 1996 by the efforts of the Finns. The first World Championships were held in 2000.
The history of aesthetic group gymnastics and Finnish women’s gymnastics is quite similar to the characteristics of the different stages of Finnish sports culture. Modern aesthetic group gymnastics can be seen as a product of the stage of differentiation (which started in 1980 and still continues), because it became one sport in the 1990s when the Finnish Championships started. It has differentiated itself into a sport in which one can compete and train in an international level. It has moved far from the original ideals of Finnish women’s group gymnastics but still some characteristics have remained. Aesthetic group gymnastics has also differentiated internally, and nowadays in Finland one can compete in three different levels from age 8 to over 16.
...
