Ponnistuksen kontaktiajan merkitys hyppykorkeuteen ja alaraajojen nivelkulman laajuuteen joukkuevoimistelun lajihypyssä

Joukkuevoimistelu on Suomen suosituin voimistelulaji, joka vaatii monipuolisia fyysisiä ominaisuuksia sekä kokonaisliikunnallisia lajitaitoja. Fyysisistä ominaisuuksista nopeus korostuu erityisesti ohjelman hyppyjen vauhdinotoissa. Tämän tutkielman tarkoituksena on lisätä tietoa joukkuevoimistelun hyppyjen lajisuorituksessa tarvittavista nopeusominaisuuksista valmennuksen tueksi. Tutkielman tavoitteena oli tutkia joukkuevoimistelun tasaponnisteisen lajihypyn ponnistuksen kontaktiaikaa ja hypyn liikelaajuutta, sillä onnistuneen lajisuorituksen perusedellytys on hypyn ilmalennon aikaisen muodon aikaansaaminen tehokkaasti. Tutkielmassa selvitetään ponnistuksen kontaktiajan merkitys hypyn korkeuteen, hypyn ilmalennon amplitudiin sekä hypyn ilmalennon aikaisen maksimimuodon saavuttamisen nopeuteen. Tässä tutkielmassa alaraajojen nivelkulman suuruudesta puhuttaessa käytetään joukkuevoimistelussa yleisesti käytössä olevaa termiä amplitudi. Tutkimukseen osallistui 63 joukkuevoimistelun naisten mestaruussarjassa voimistelevaa urheilijaa. Koehenkilöt suorittivat tasaponnisteisen harppaushypyn, josta mitattiin hyppykorkeus valokennojen avulla sekä videoanalyysistä hypyn amplitudi, ponnistuksen kontaktiaika ja hypyn ilmalennon aikaisen maksimiamplitudin saavuttamisen nopeus. Lisäksi koehenkilöitä mitattiin jalkojen passiivinen yliliikkuvuus ylispagaatista. Tutkielman tuloksena hypyn ponnistuksen kontaktiajalla ei havaittu olevan merkitystä hypyn korkeuteen eikä hypyn amplitudiin. Sen sijaan ponnistuksen kontaktiaika vaikutti siihen, kuinka nopeasti koehenkilöt saivat näytettyä maksimiamplitudin hypyn ilmalennon aikana; nopeammin ponnistavat voimistelijat saivat hypyn maksimimuodon valmiiksi nopeammin. Hyppykorkeuden ja hypyn ilmalennon aikaisen amplitudin välillä havaittiin positiivinen korrelaatio, sillä korkeammalle hyppäävät koehenkilöt saivat näytettyä suuremman amplitudin hypyn ilmalennon aikana. Hypyn amplitudiin vaikuttaa lisäksi liikkuvuus, ja notkeammat voimistelijoilla hypyn ilmalennon aikainen amplitudi oli suurempi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ponnistuksen kontaktiajan nopeudella on vaikutus hypyn ilmalennon aikaisen maksimiamplitudin saavuttamisen nopeuteen. Hypyn amplitudiin vaikuttaa passiivinen liikkuvuus, ja korkeammalle hyppäävät voimistelijat pystyvät näyttämään suuremman amplitudin harppaushypyn ilmalennon aikana.