Isien osallisuus kodin ja koulun yhteistyössä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä kodin ja koulun yhteistyö isien mielestä on, miten sitä pitäisi toteuttaa sekä millä tavoin isät ovat osallisina yhteistyössä. Kodin ja koulun yhteistyötä tarkasteltiin kasvatuskumppanuuteen liittyvänä ilmiönä ja Epsteinin (2010) kuuden vanhemmuuden yhteistyömuodon pääryhmän kautta. Isien osallisuutta tarkasteltiin osallistumisen tason ja yhteenkuuluvuuden tunteen perusteella soveltaen Nivalan ja Ryynäsen (2013) kolmea osallisuuden ulottuvuutta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Aineistoa analysoitiin sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti. Yhteistyö oli isien mielestä tiedon jakamista, sitoutumista yhteiseen toimintaan, lapsen tukemista, sopeutumista osapuolten vaihteleviin näkemyksiin, koulunkäynnin läpinäkyvyyttä ja yhteistoiminnallisuutta. Huoltajat odottivat yhteistyöltä huoltajien asiantuntijuuden tunnustamista, arvostuksen osoittamista lapselle, yhteisiin toimintaperiaatteisiin sitoutumista ja kohdennettua yhteistyötä. Tuloksissa isien osallisuus jakautui kolmelle tasolle. Osallisia isiä edustivat tyypit yhteisöllisyyden luoja, reflektiivinen innovoija ja koulutyön turvaaja. Toisella tasolla osallisuus jäi pienemmäksi ja sitä edusti tyyppi taustavaikuttaja. Kolmatta tasoa kuvasi tyyppi vastuunväistelijä, jossa osallisuus toteutui vähiten. Tulokset osoittivat, että kasvatuskumppanuus toteutuu kodin ja koulun yhteistyössä. Isien odotukset yhteistyölle olivat pääosin samanlaisia kuin toteutunut yhteistyö. Isät toivoivat yhteistyön olevan yksilöllisempää ja saavansa opettajilta tukea osallisuuden toteutumiseksi.