Koulun sosiaalityötä hyvässä ja pahassa : sosiaalityöntekijän asiantuntijuuden paikka koulun moniammatillisessa yhteistyössä

Abstract

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää koulussa toimivien eri asiantuntijoiden mielipiteitä ja käsityksiä moniammatillisesta yhteistyöstä koulussa sekä tutkia, mikä on koulun sosiaalityön asiantuntijuuden paikka koulun moniammatillisessa yhteistyössä. Haluan myös tuoda esiin sen, mitä asioita koulun eri alojen asiantuntijat nostavat esiin kuvatessaan onnistunutta tai epäonnistunutta yhteistyötä koulun henkilökunnan ja koulun sosiaalityön välillä. Tutkimuksessa haetaan moniammatillisen yhteistyön toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä eläytymismenetelmää käyttäen. Olen toteuttanut tutkimukseni yhden kunnan kolmella yläkoululla. Keräsin aineiston keväällä 2007 eläytymismenetelmällä kolmen yläkoulun oppilashuoltoryhmien jäseniltä. Käytin aineiston keruussa kahta erilaista kehyskertomusta, joista toinen käsitteli onnistunutta ja toinen epäonnistunutta yhteistyötä koulu ja sosiaalityön välillä. Kertomuksia sain yhteensä 21 oppilashuoltoryhmän jäseneltä. Olen analysoinut kertomukset taulukoimalla, tematisoimalla ja tyypittelemällä. Tulokset osoittivat, että keskustelu moniammatillisesta yhteistyöstä painottuu pääosin koulun sosiaalityöntekijän ympärille ja vastaajat asettivat vain vähän odotuksia muille toimijoille. Aineiston perusteella moniammatillinen yhteistyö toteutuu erilaisissa käytännön yhteisöissä. Eri asiantuntijoiden välinen moniammatillinen yhteistyö ei ole pelkästään aikaan tai paikkaan sidoksissa oleva kiinteä työmuoto. Moniammatillinen yhteistyö on usein epävirallista ja sponttaania, yksittäisen tilanteen mukaan syntyvää ja tilanteen ratkettua hajoavaa. Tulosten perusteella moniammatilliseen yhteistyöhön vaikuttavat niin asiantuntijuuteen liittyvät kuin rakenteellisiin tekijöihin liittyvät tekijät. Asiantuntijuuteen sekä rakenteeseen liittyviä tekijöitä tarkastellaan niin yhteistyötä tehostavina kuin yhteistyötä rajoittavina tekijöinä. Asiantuntijuuteen liittyviä moniammatillista yhteistyötä rajoittavia tekijöitä ovat vastaajien kertomusten perusteella asiantuntijuuden rajojen tiukkuus sekä vaitiolovelvollisuuteen ja tiedon kulkuun liittyvät ongelmat eri asiantuntijoiden välillä. Rakennetasolla moniammatillisen yhteistyön mahdollisuuksia rajoittavat palveluiden päällekäisyys, työn ja vastuun jakoon liittyvät tekijät sekä resurssien riittämättömyys. Moniammatillista yhteistyötä tehostavia tekijöitä ovat vastaajien kertomusten mukaan asiantuntijuuteen liittyen luottamus ja konsultointi eri toimijoiden välillä, ongelmien ennalta ehkäiseminen sekä yhteistyö työssä jaksamisen välineenä. Rakenteellisella tasolla moniammatillista yhteistyötä tehostavat ongelmatilanteen yhteinen arviointi, palveluiden koordinointi, toimijoiden välinen yhteistyökokemus sekä jatkuvuus eri toimijoiden työssä. Moniammatillinen yhteistyö koetaan koulun eri asiantuntijoiden mielestä tärkeäksi keinoksi kohdata oppilaiden ongelmat. Vastaajien kertomuksista nousee toisaalta esiin se, että moniammatillisen yhteistyön toteutuminen vaatii kykyä arvioida oman työn osuus ja tarkoituksen mukaisuus erilaisissa oppilaiden pulmatilanteissa. Moniammatillinen yhteistyö on toimiessaan yksi mahdollinen työskentelytapa, ei itseisarvo sinänsä.