Kriittisen ajattelun konstellaatio : kriittisyyden traditiot kasvatustieteissä
Tämän tutkielma tarkastelee mitä kriittinen ajattelu tarkoittaa kasvatustieteiden kontekstissa, miten sitä perustellaan kasvatustavoitteena ja millaista subjektiviteettia kriittisellä ajattelulla tuotetaan.
Tutkimus on menetelmältään teoreettis-filosofinen. Sen teoreettisena lähtökohtana on Theodor Adornon käsitys filosofiasta konstellaationa, jossa pyritään hahmottamaan käsiteltävää ilmiöitä eri näkökulmista, samalla valottaen historiallis-yhteiskunnallista tilannetta jossa se ilmenee. Toinen metologinen viitepisteeni on Michel Foucault´n valtakriittinen filosofia, ja erityisesti hänen käsityksensä vallasta ja subjektiviteetin tuotannosta.
Tutkimuksessani esitän, ettei kasvatustieteen kontekstissa voida puhua vain yhdessä kriittisyyden muodosta, vaan kriittisestä ajattelusta (critical thinking) ja kriittisestä pedagogiikasta, joilla on poikkeavat pyrkimykset. Kriittiselle ajattelulle keskeistä kriittisyydessä on objektiivis-rationaalinen ajattelu ja kriittiselle pedagogiikalle ideologian ja hegemonian tunnistaminen. Eroista huolimatta kumpikin perustelee kriittisyyden tärkeyttä kasvatustavoitteena autonomialla ja emansipaatiolla, joille perinteillä on niin ikään erilaisia merkityksiä. Kriittiselle ajattelulle autonomia on vapautta virheellisistä uskomuksista, kun taas kriittinen pedagogiikka tähtää myös yhteiskunnalliseen muutokseen, joka ei ole erotettavissa kriittisyyteen kasvattamisen prosessista. Kriittinen ajattelu pyrkii tuottamaan kriittisiä tiedonkuluttajia, jotka pystyvät tunnistamaan virheelliset totuusväittämät objektiivis-rationaalisen ajattelun ja logiikan avulla. Kriittisen pedagogiikan subjekti taas on orgaanisten intellektuellin etujoukko, joka pyrkii osoittamaan vallitsevan ideologian ja hegemonian valheellisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden.
Tutkimukseni perusteella esitän, että kumpaakin perinnettä yhdistää transsendentaalinen käsitys subjektista, jonka oletetaan voivan irtautua vallasta. Lisäksi molemmissa perinteissä vapautuminen oletetaan ennen kaikkea järjen avulla tapahtuvaksi prosessiksi, jolloin jätetään huomioimatta ihmisen kokonaisvaltaisuus. Esitän taustateorioideni pohjalta, että näistä umpikujista eteneminen vaatii kriittisyyden perinteiltä kriittisyyden ulottamista subjektin muodostamiseen asti, sekä erilaisten tietämisen tapojen huomioimista.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kohti valveutumista ja ajattelun rajoja kriittisen pedagogiikan keinoilla
Fornaciari, Aleksi; Nikkola, Tiina (Suomen sosiaalipedagoginen seura, 2018)Katsauksessa pohdimme kriittisen pedagogiikan mahdollisuuksia lisätä opettajaopiskelijoiden kykyä jäsentää yhteiskunnallisten ilmiöiden suhdetta kasvatukseen. Esimerkkinä käytämme Lapset elämänsä valtiaiksi -hanketta, ... -
Mitä aika on? : podcastit lukiolaisten kriittisen ajattelun kuvaajina
Veijola, Anna; Tomperi, Tuukka (Suomen ainedidaktinen tutkimusseura, 2024)Learning critical thinking and metacognitive self-evaluation of one’s own thinking have been valued goals in school education for decades. In our study, we examine four podcasts made by general upper secondary school ... -
Opetusinterventio vaikuttaa vain vähän oppilaiden kriittisen ajattelun kehittymiseen
Lyyra, Nelli (Liikuntatieteellinen seura, 2024) -
Opettajiksi opiskelevien käsitykset hyvästä opettajuudesta ja opetuksesta, ajattelun taidoista sekä koulutuksen antamista valmiuksista tulevaan työhön
Karvonen, Antti (2011)Pro gradu –tutkielmassa tutkitaan opettajiksi opiskelevien käsityksiä hyvästä opettajuudesta ja opetuksesta sekä opettajan tarvitsemista ajattelun taidoista. Lisäksi selvitetään, miten koulutus heidän mielestään vastaa ... -
Mysteerihuoneita ja murhatutkimuksia : historian opetus murroksessa
Veijola, Anna; Mikkonen, Simo; Rautiainen, Matti (Jyväskylän yliopisto, 2017)