Show simple item record

dc.contributor.advisorRautiainen, Matti
dc.contributor.advisorNikkola, Tiina
dc.contributor.authorKudjoi, Ekku
dc.date.accessioned2019-12-13T13:07:43Z
dc.date.available2019-12-13T13:07:43Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66799
dc.description.abstractTämän tutkielma tarkastelee mitä kriittinen ajattelu tarkoittaa kasvatustieteiden kontekstissa, miten sitä perustellaan kasvatustavoitteena ja millaista subjektiviteettia kriittisellä ajattelulla tuotetaan. Tutkimus on menetelmältään teoreettis-filosofinen. Sen teoreettisena lähtökohtana on Theodor Adornon käsitys filosofiasta konstellaationa, jossa pyritään hahmottamaan käsiteltävää ilmiöitä eri näkökulmista, samalla valottaen historiallis-yhteiskunnallista tilannetta jossa se ilmenee. Toinen metologinen viitepisteeni on Michel Foucault´n valtakriittinen filosofia, ja erityisesti hänen käsityksensä vallasta ja subjektiviteetin tuotannosta. Tutkimuksessani esitän, ettei kasvatustieteen kontekstissa voida puhua vain yhdessä kriittisyyden muodosta, vaan kriittisestä ajattelusta (critical thinking) ja kriittisestä pedagogiikasta, joilla on poikkeavat pyrkimykset. Kriittiselle ajattelulle keskeistä kriittisyydessä on objektiivis-rationaalinen ajattelu ja kriittiselle pedagogiikalle ideologian ja hegemonian tunnistaminen. Eroista huolimatta kumpikin perustelee kriittisyyden tärkeyttä kasvatustavoitteena autonomialla ja emansipaatiolla, joille perinteillä on niin ikään erilaisia merkityksiä. Kriittiselle ajattelulle autonomia on vapautta virheellisistä uskomuksista, kun taas kriittinen pedagogiikka tähtää myös yhteiskunnalliseen muutokseen, joka ei ole erotettavissa kriittisyyteen kasvattamisen prosessista. Kriittinen ajattelu pyrkii tuottamaan kriittisiä tiedonkuluttajia, jotka pystyvät tunnistamaan virheelliset totuusväittämät objektiivis-rationaalisen ajattelun ja logiikan avulla. Kriittisen pedagogiikan subjekti taas on orgaanisten intellektuellin etujoukko, joka pyrkii osoittamaan vallitsevan ideologian ja hegemonian valheellisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden. Tutkimukseni perusteella esitän, että kumpaakin perinnettä yhdistää transsendentaalinen käsitys subjektista, jonka oletetaan voivan irtautua vallasta. Lisäksi molemmissa perinteissä vapautuminen oletetaan ennen kaikkea järjen avulla tapahtuvaksi prosessiksi, jolloin jätetään huomioimatta ihmisen kokonaisvaltaisuus. Esitän taustateorioideni pohjalta, että näistä umpikujista eteneminen vaatii kriittisyyden perinteiltä kriittisyyden ulottamista subjektin muodostamiseen asti, sekä erilaisten tietämisen tapojen huomioimista.fi
dc.format.extent76
dc.language.isofi
dc.subject.otherkonstellaatio
dc.titleKriittisen ajattelun konstellaatio : kriittisyyden traditiot kasvatustieteissä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201912135272
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosOpettajankoulutuslaitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Teacher Educationen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLuokanopettajakoulutusfi
dc.contributor.oppiaineTeacher Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi103
dc.subject.ysovalta
dc.subject.ysokriittinen ajattelu
dc.subject.ysokriittinen pedagogiikka
dc.subject.ysokriittisyys
dc.subject.ysosubjektiviteetti


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record