Tämä tutkimus on osa Päivittäisyys transitioissa, lapset moninaisissa perhemuodoissa (DALFA) -tutkimusprojektia. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella itsesäätelytaitoja suomalaisessa esiopetuksessa sekä selvittää niiden yhteyksiä lapsen kotiympäristöön. Yhteyksiä tarkasteltiin lapsen sukupuolen, sisarusmäärän, vanhempien työtilanteen ja koulutustaustan sekä perheessä tapahtuneiden muutosten osalta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 211 lasta ja 156 vanhempaa. Tutkimuksen aineisto rajattiin 156 lapseen, joiden osalta oli käytettävissä vanhempien ilmoittamat taustatiedot. Aineisto kerättiin keväällä 2016 kahdella suomalaisella paikkakunnalla 21 esiopetusryhmässä. Aineiston keruussa hyödynnettiin Kisse-mobiilipäiväkirjakyselyä, jonka kahdeksaantoista kysymykseen lapset vastasivat yhden esiopetusviikon ajan. Perheen taustatiedot kerättiin vanhemmilta sähköisellä taustatietokyselyllä. Itsesäätelytaitoja tutkittiin viidestä Kisse-kyselyn kysymyksestä muodostetulla mittarilla, joka perustu
i lasten päivittäisiin itsearvioihin esiopetuspäivän kulusta. Perheen muutoksia kartoitettiin taustatietokyselyssä kymmenellä kysymyksellä ja ne ryhmiteltiin asuinpaikan muutoksiin, perhemuodon muutoksiin ja terveydentilan muutoksiin. Analyysimenetelmänä käytettiin ristiintaulukointia. Tulokset osoittivat, että perheen useilla muutoksilla on yhteys lasten heikkoihin itsesäätelytaitoihin. Yhteydet tarkasteltiin erikseen asuinpaikan muutosten ja perhemuodon muutosten osalta ja kummassakin tapauksessa löytyi yhteys heikkoihin itsesäätelytaitoihin. Lisäksi pojilla havaittiin tyttöjä heikommat itsesäätelytaidot. Suuntaa antava tulos löytyi ainoiden lasten ja hyvien itsesäätelytaitojen osalta, vaikkakin kyseisen tuloksen luotettavuutta tulee tarkastella rajallisen havaintomäärän perusteella kriittisesti. Tulokset tuovat uutta tietoa lasten itsesäätelytaitojen yhteyksistä kotiympäristöön. Tutkimuksen erityispiirre on päiväkirjamenetelmän hyödyntäminen aineiston keruussa ja lasten itsesäätelytaitojen tutkiminen itsearvioihin perustuen. Esiopetuksessa olevien lasten itsesäätelytaitojen yhteyttä kotiympäristön taustatekijöihin ei ole Suomessa tiettävästi aiemmin tutkittu. Tämän tutkimuksen perusteella perheessä tapahtuvat muutokset näyttäytyvät riskitekijänä lapsen suotuisalle kehitykselle. Lisää tutkimustietoa tarvitaan itsesäätelytaitojen kehityksen riskiryhmässä olevien lasten tunnistamiseksi ja tukitoimien kohdentamiseksi esimerkiksi varhaiskasvatuksessa.
...
