Kotiympäristön ja perheen sosioekonomisen aseman yhteys 3-6-vuotiaiden lasten liikkumiseen

Abstract

Tausta. Liikunnallisen elämäntavan luomiseksi ja vahvistamiseksi on tärkeää ymmärtää alle kouluikäisten lasten liikkumisen ja liikkumattomuuden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko kotiympäristö yhteydessä 3–6-vuotiaiden lasten liikkumiseen ja kuinka perheen sosioekonominen asema vaikuttaa mahdolliseen kotiympäristön ja liikkumisen väliseen yhteyteen. Lisäksi kartoitettiin vanhempien kokemia esteitä lapsen liikkumiselle/liikkumisen lisäämiselle. Menetelmät. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu vuonna 2017 kerätystä DAGISinterventiotutkimuksen lähtötilanneaineistosta. Tutkimukseen osallistui 801 lasta ja heidän vanhempansa kahdesta eteläsuomalaisesta kunnasta. Liikkumista mitattiin lantiolle puettavalla ActiGraph wGT3X-BT-liikemittarilla. Kotiympäristön tekijöitä ja perheen sosioekonomista asemaa selvitettiin vanhempien täyttämän kyselylomakkeen avulla. Kotiympäristön tekijöistä tarkastelun kohteena olivat liikkumispaikkojen riittävyys, liikkumisvälineiden määrä, vanhempien asenteet liikkumista kohtaan, vanhempien toimiminen roolimallina ja vanhempien kokemat esteet lapsen liikkumiselle/liikkumisen lisäämiselle. Perheen sosioekonomisen mittareina käytettiin perheen korkeinta koulutusta ja perheen tuloja kulutusyksikköä kohti. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 28 -ohjelmistolla Pearsonin korrelaatiokertoimella ja lineaarisella regressioanalyysillä. Tulokset. Vanhempien kokemat esteet lapsen liikkumiselle/liikkumisen lisäämiselle oli tilastollisesti merkitsevä kokonaisliikkumisen selittäjä: mitä vähemmän vanhemmat kokivat esteitä lapsen liikkumiselle/liikkumisen lisäämiselle, sitä enemmän lapsi liikkui (p=0,007). Liikkumispaikkojen riittävyys (p=0,040), roolimalli (p=0,002) sekä vanhempien kokemat esteet lapsen liikkumiselle/liikkumisen lisäämiselle (p=0,002) olivat tilastollisesti merkitseviä reippaan ja rasittavan liikkumisen selittäjiä. Mitä enemmän kotoa ja kodin läheisiltä alueilta löytyi tilaa ja liikkumispaikkoja, mitä parempia roolimalleja vanhemmat kokivat olevansa lapselle liikkumisen suhteen ja mitä vähemmän he kokivat esteitä lapsen liikkumiselle/liikkumisen lisäämiselle, sitä enemmän lapsen päivään sisältyi reipasta ja rasittavaa liikkumista. Kun analyysissä otettiin huomioon perheen sosioekonominen asema, vanhempien kokemat esteet säilyivät tilastollisesti merkitsevänä kokonaisliikkumisen selittäjänä, ja roolimalli ja vanhempien kokemat esteet tilastollisesti merkitsevinä reippaan ja rasittavan liikkumisen selittäjinä. Liikkumispaikkojen riittävyys ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä reippaan ja rasittavan liikkumisen selittäjä, kun perheen sosioekonominen asema otettiin huomioon. Suurimmiksi esteiksi lapsen liikkumiselle/liikkumisen lisäämiselle vanhemmat raportoivat oman jaksamisen (68 % vanhemmista) ja ajan puutteen (66 % vanhemmista). Johtopäätökset. Tämä tutkimus vahvisti oletusta siitä, että kotiympäristöllä on merkittävä rooli alle kouluikäisten lasten liikkumisen edistämisessä. Niin fyysisen kuin sosiaalisenkin kotiympäristön tekijät ovat tärkeitä lasten liikkumisen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Alle kouluikäisten lasten kokonaisliikkumisen taustalla vaikuttavista tekijöistä tarvitaan lisää tutkimusta, jotta liikkumista voidaan helpommin integroida jokapäiväisiin arkisiin toimintoihin.

Background. Understanding the factors influencing physical activity and sedentary behaviour among preschool-aged children is crucial in promoting an active lifestyle. The purpose of this study was to investigate the relationship between the home environment and physical activity among 3-6-year-old children, and how family socioeconomic status possibly influences this relationship. In addition, barriers to children's physical activity/increasing physical activity perceived by parents were examined. Methods. The data used in the study consists of DAGIS intervention study baseline data collected in 2017. The study included 801 children and their parents from two municipalities in southern Finland. Physical activity was measured using the ActiGraph wGT3X-BT accelerometer. Home environment factors and family socioeconomic status were assessed through a questionnaire filled by parents. The home environment factors examined included adequacy of physical activity spaces, number of physical activity tools, parental attitudes toward physical activity, parental role modelling, and barriers to children's physical activity/increasing physical activity perceived by parents. Family socioeconomic status was measured by parental highest education level and household income per consumption unit. The data was analysed using IBM SPSS Statistics 28 software with Pearson's correlation coefficient and linear regression analysis. Results. Regarding total physical activity, barriers perceived by parents was a statistically significant predictor: the fewer barriers the parents perceived, the more the child moved (p=0.007). Regarding moderate-to-vigorous physical activity, adequacy of physical activity places (p=0.040), parental role modelling (p=0.002), and barriers perceived by parents (p=0.002) were statistically significant predictors. The more space and places for physical activity there were at home and in the nearby areas, the better role models parents felt they were, and the fewer barriers they perceived, the more the children's days included moderate-to-vigorous physical activity. When considering family socioeconomic status, barriers perceived by parents remained a statistically significant predictor of total physical activity, and parental role modelling and barriers perceived by parents statistically significant predictors of moderate-to-vigorous physical activity. Adequacy of physical activity places was no longer a statistically significant predictor of moderate-to-vigorous physical activity when family socioeconomic status was considered. The major barriers reported by parents to children's physical activity were lack of energy (68 % of parents) and lack of time (66 % of parents). Conclusions. This study confirmed the assumption that the home environment plays a significant role in promoting pre-schoolers’ physical activity. Both physical and social aspects of the home environment are important factors influencing children's physical activity. Further research is needed on the factors influencing total physical activity among preschool-aged children to facilitate the integration of physical activity into everyday activities.