Konsultoivien erityisopettajien ammatillisen toimijuuden rakentuminen konsultaatiotilanteita käsittelevässä kerronnassa

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin sairaalaopetuksen konsultoivien erityisopettajien ammatillisen toimijuuden rakentumista heidän konsultaatiotilanteita käsittelevässä kerronnassaan. Tarkoituksena oli syventää tietoa erityisopettajien vaikutusmahdollisuuksista ja rajoituksista konsultatiivisessa työotteessa. Tutkimustehtävät sisälsivät erityisopettajien toimijuuden asemoinnin kartoittamista sekä asemointia kuvaavien tarinatyyppien muodostamista. Tutkimukseen osallistui viisi konsultoivaa erityisopettajaa neljästä sairaalaopetuksen yksiköstä. Aineisto kerättiin kerronnallisina haastatteluina ja analysoitiin Greimasin aktanttimallia hyödyntäen. Analyysissa tuloksiksi muodostui viisi tarinatyyppiä toimijuudesta konsultaatiotilanteissa: sitoutuneen toimijuuden tarinat, refleksiivisen toimijuuden tarinat, intuitiivisen toimijuuden tarinat, myötäilevän toimijuuden tarinat sekä neuvottoman toimijuuden tarinat. Konsultoivat erityisopettajat rakensivat pääsääntöisesti vahvaa ammatillista toimijuutta kerronnassaan. Prosessikeskeisissä työoloissa vahva toimijuus ilmeni valtaosin refleksiivisiä ja intuitiivisia vaikutuskeinoja hyödynnettäessä. Toisaalta näiden vaikutuskeinojen yhteydessä kerrottiin usein myös työssä koetuista, ulkopuolelta asetettavista rajoitteista. Tulokset antavat viitteitä siitä, että konsultin työtä merkityksellistävät ajattelutavat voivat lisätä kokemusta konsultaation oppilaslähtöisen ja yhteistoiminnallisen otteen toteutumisesta ja siten työn hallinnasta. Tutkimus herättää kuitenkin kysymyksen konsultaation oppilaskeskeisen ja koulukäytäntöjä uudistavan välillisen intervention tavoitettavuudesta koulukonsultaatiossa