Erityisluokanopettajien kokemuksia kiinnipitoon johtavasta haastavasta käyttäytymisestä

Abstract

Kiinnipito ja haastava käyttäytyminen erityisopetuksen kontekstissa ovat ilmiöitä, jotka näyttävät olevan tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Haastava käyttäytyminen on yleensä kiinnipidon syy. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erityisluokanopettajien kokemuksia kiinnipitoon johtavan haastavan käyttäytymisen syistä ja ennaltaehkäisykeinoista sekä heidän kokemuksiaan valmiuksistaan vastata kiinnipitoon johtavaan haastavaan käyttäytymiseen. Tutkimus seuraa fenomenologis-hermeneuttista perinnettä. Tutkimuksessa on analysoitu kahdeksan erityisluokanopettajan kokemuksia tutkitusta ilmiöstä. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina ja analyysi toteutettiin fenomenologisena analyysina. Tulosten mukaan sekä kiinnipitoon johtavan haastavan käyttäytymisen syyt että ennaltaehkäisykeinot ovat moninaiset. Syyt jakautuivat vuorovaikutukseen, opetukseen, resursseihin ja erityisvaikeuksiin liittyviin syihin. Kokemukset valmiuksista muodostuivat pääpiirteittäin kokemuksista omista valmiuksista, fyysisistä valmiuksista, lain ja opintojen antamista valmiuksista ja keinoista ennaltaehkäistä haastavaa käyttäytymistä. Ennaltaehkäisykeinot jakautuivat vuorovaikutukseen, resursseihin, opetukseen ja ohjaukseen sekä yhteistyötahoihin. Vuorovaikutuksen ja opetuksen merkitykset näyttävät korostuvan sekä syiden että ennaltaehkäisykeinojen osalta. Tässä tutkimuksessa ehdotetaan useita näkökulmia tutkittua ilmiötä koskevalle jatkotutkimukselle. Suomalainen lainsäädäntö ja erityisluokanopettajan koulutus näyttävät kaipaavan kiinnipidon ja haastavan käyttäytymisen tarkempaa määrittelyä ja laajempaa huomiointia.