Mistä puhumme, kun puhumme opetussuunnitelmista?

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen, miten koulut ja perusopetuksen järjestäjät puhuvat opetussuunnitelmista laajan kyselyaineiston kirjallisissa avovastauksissa. Tutkielmani aineisto on peräisin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttaman esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon arviointihankkeesta. Opetussuunnitelmat ovat kiistatta kaikkein keskeisimpiä koulutuksen normiohjauksen välineitä. Siksi on tärkeää ymmärtää, miten opetussuunnitelmia työssään toteuttavat toimijat asiakirjat käsittävät.

Tutkielmani teoreettisena ja metodologisena viitekehyksenä toimii diskurssianalyysi. Viitekehystä muodostaa myös opetussuunnitelmien aseman ja roolin kuvaileminen suomalaisessa peruskoulukontekstissa. Tutkimalla koulujen ja perusopetuksen järjestäjien tapoja merkityksellistää opetussuunnitelmia haluan lisätä ymmärrystä siitä, millainen ohjauksen väline opetussuunnitelma oikeastaan on. Tutkimuksen avulla voimme tarkemmin jäsentää ja kuvailla opetussuunnitelmien roolia suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

Tutkielmani aineisto koostuu OPS-arvioinnin ensimmäisessä osahankkeessa kouluilta ja perusopetuksen järjestäjiltä kerätyn kyselyaineiston kirjallisista avovastauksista. Tutkimuskysymykseni ovat: –Mistä koulut ja perusopetuksen järjestäjät OPS-arvioinnin ensimmäisen osahankkeen kyselyaineiston kirjallisissa avovastauksissa puhuvat, kun he puhuvat opetussuunnitelmista? –Mitä opetussuunnitelmat avovastauksissa ovat tai eivät ole? –Mitä opetussuunnitelmien kuvataan avovastauksissa tekevän tai millaisen toiminnan kohteita ne avovastauksissa ovat? –Millaiseen toimintaan opetussuunnitelmat avovastauksissa liitetään?

Aineistosta erottuvista diskursseista toiminnan pohja, toimintaa ohjaava sekä liian laaja liittyvät kuvauksiin opetussuunnitelmista staattisina asiakirjoina. Diskurssit opetussuunnitelma ohjaa, opetussuunnitelma luo sekä opetussuunnitelma antaa taas liittyvät kuvauksiin opetussuunnitelmista aktiivisina toimijoina. Lisäksi aineistosta erottuvat diskurssit muutoksen toimeenpanija, elävä asiakirja sekä asiakirjat yhtenä kokonaisuutena. Koulut ja perusopetuksen järjestäjät merkityksellistävät opetussuunnitelmia yleisesti hyväksytyllä tavalla voimakkaasti toimintaa ohjaavina välineinä. Samalla niiden kuvataan toimivan kaiken toiminnan ja kehittämisen pohjana. Yleistä käsitystä haastavia diskursseja ei löytynyt. Opetussuunnitelmat saivat kuitenkin avovastauksissa monenlaisia tehtäviä, joita jatkossa tulisi opetussuunnitelmista puhuessa korostaa. Ohjaavan ja normittavan tehtävän rinnalla keskustelussa olisi tärkeää kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, mitä opetussuunnitelmat voivat toiminnalle antaa, mitä ne voivat luoda tai miten ne voivat tukea koulujen toimintaa.