Suomeen muuttavan henkilön on mukauduttava uuteen ympäristöönsä ja ympäristön muuttajaan. Tätä prosessia kutsutaan integroitumiseksi. Maahanmuuttajien Suomessa elämistä säädellään laeilla, joissa määritellään integroitumisprosessia ja sen osia. Yksi määrittelyn osista on työttömiä oppivelvollisuusiän ylittäneitä maahanmuuttajia koskeva koulutus. Nykyään koulutus tunnetaan kotoutumiskoulutuksena. Tässä tutkimuksessa analysoidaan sitä, millaisia diskursseja tätä koulutusta varten laadittujen opetusasiakirjojen päämääristä on havaittavissa, millaisin kielellisin keinoin diskurssit rakennetaan, sekä millainen muutos on tapahtunut vuosien 1993–2012 välillä. Tutkimuksen aineistona käytetään vuosina 1993, 1997, 2001, 2007 ja 2012 julkaistuja aikuisten maahanmuuttajien työvoimapoliittisen koulutuksen opetusasiakirjoja. Näiden lisäksi aineistoon sisältyvät luku- ja kirjoitustaidon opetusasiakirjat vuosilta 1993, 2006 ja 2012.
Tutkielma yhdistyy sekä kielikoulutuspoliittiseen että kriittisen
diskurssintutkimuksen viitekehyksiin. Aineiston asiakirjat kuuluvat opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelma on koulutuspoliittinen asiakirja, jolla on tiedollisia, hallinnollisia ja pedagogisia tehtäviä. Tällaiset tekstit välittävät käsityksiä yhteiskunnan arvoista sekä siitä, millaista on hyvä elämä tällä hetkellä. Tässä tutkimuksessa keskitytään opetussuunnitelmien kirjalliseen ja tiedolliseen ulottuvuuteen. Aikuisten maahanmuuttajien tapauksessa molemmat ulottuvuudet painottavat kielikoulutusta. Tarkempi analyysi on suoritettu systeemis-funktionaalisen kieliteorian metafunktiolla. Se yhdistettynä viitekehykseen paljastaa, millaista toimijuutta ja elämää koulutuksen osallistujille rakennetaan,
Analyysin tuloksena integroituminen jakautuu neljään alatavoitteeseen: kielitaitoon, työllistymiseen, yhteiskunnallisiin valmiuksiin sekä elämänhallintaan. Kielitaito on kaikkien muiden osa-alueiden toteutumisen väline. Asiakirjat erottavat työn ja arjen toisistaan, ja osa-alueiden katsotaan edellyttävän erilaista kielitaitoa. Samalla, kun asiakirjoissa tavoitellaan arjessa selviytymistä, niissä tavoitellaan työelämän vaatimaa kielitaitoa. Suomalainen yhteiskunta ja siinä elettävä arki näyttäytyvät asiakirjoissa virastojen ja työn täyttäminä. Nämä neljä osa-aluetta ovat havaittavissa jokaisessa asiakirjassa, vaikkakin vuoden 2006 jälkeen julkaistut asiakirjat painottavat enemmän työllistymistä ja kielitaidon integroimista muihin opintokokonaisuuksiin.
Integraation neljän osa-alueen linjauksista on tunnistettavissa kaksi diskurssia: maahanmuuttajan tarpeet ja yhteiskunnan tarpeet. Maahanmuuttajan tarpeiden diskurssi rakentuu hänen itse asettamiensa tavoitteiden ympärille. Tavoitteeksi asetetaan usein työelämä, jonka saavuttamiseen tarvitaan kielitaitoa. Yhteiskunnan tarpeiden diskurssi toteutuu puheena maahanmuuttajien työllistämisestä sekä arvojen muokkaamisesta.
Laajemmassa yhteiskunnallisessa kehyksessä tutkimuksen tulokset yhdistyvät osallisuuden ilmiöön, joka jakautuu osallistumiseksi, mukautumiseksi, osallistamiseksi ja pakottamiseksi. Kaksi ensimmäistä kuvaavat maahanmuuttajan omaehtoista aktiivista toimintaa ja kaksi jälkimmäistä yhteiskunnan maahanmuuttajaan kohdistamia toimenpiteitä.
...
