Varhaiskasvatuksen ruokakasvatus ja ruokailukäytännöt varhaiskasvattajien näkökulmasta

Abstract

Ruokailuun ja ruokakasvatukseen on alettu kiinnittää huomiota erityisesti Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Vasu) (2016) ja Terveyttä ja iloa ruoasta–varhaiskasvatuksen ruokailusuositusten (2018) kautta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen ruokakasvatusta ja ruokailukäytäntöjä varhaiskasvattajien näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin erilaisia ruokailukäytäntöjä ja niiden tärkeyttä. Lisäksi selvitettiin ruokakasvatuksen järjestämistä sekä Vasussa (2016) ruokakasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2018 varhaiskasvatuksen parissa työskenteleviltä internetissä täytettävällä kyselylomakkeella. Facebookin varhaiskasvattajille suunnatusta ryhmästä tutkimukseen saatiin 198 osallistujaa. Aineisto analysoitiin sekä määrällisesti useita analyysimenetelmiä hyödyntäen että laadullisesti sisällönanalyysillä. Havaittiin, että ruokailukäytännöt olivat vaihtelevia eikä yhdenmukaista linjaa ollut. Tärkeimmiksi ruokailukäytännöiksi nimettiin tapakulttuuriin, ruuan tarjoamiseen ja ruokarauhaan liittyvät asiat. Myös ruokakasvatuksen järjestäminen oli vaihtelevaa, mutta Sapere-menetelmän käytöllä oli siihen myönteinen vaikutus. Ruokakasvatuksen tavoitteiden nähtiin toteutuvan keskimääräistä hieman paremmin, ja tavoitteiden toteutumiseen vaikutti vastaajan ja lasten ikä, työvuodet, työyksikkö, työntekijämäärä sekä Saperen käyttö. Jatkossa olisi tärkeää ottaa ruokakasvatus ja ruokailukäytännöt tarkasteluun, ja kehittää näiden osalta toimintaa yhdenmukaisempaan suuntaan. Yhdenmukaisemman toiminnan myötä lapsille voitaisiin tarjota entistä laadukkaampaa varhaiskasvatusta myös ruokakasvatuksen osalta.