Varhaiskasvattajien kokemuksia konsultoivalta varhaiskasvatuksen erityisopettajalta saamastaan tuesta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata erään kaupungin varhaiskasvattajien kokemuksia konsultoivalta varhaiskasvatuksen erityisopettajalta saamastaan tuesta. Halusin selvittää, millaiseksi varhaiskasvattajat kokevat erityisopettajalta samansa tuen ja millaisia toiveita heillä on tuen suhteen. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja lähestymistavaltaan fenomenologinen. Aineistonkeruumenetelminä käytin eläytymismenetelmään perustuvaa kyselyä, sekä puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Analysoin aineiston laadullisen sisällönanalyysin avulla. Toteutin kyselyn loka-marraskuussa 2019 ja haastattelut marraskuussa 2019 – tammikuussa 2020. Tuloksista ilmenee, että kokemus konsultoivalta varhaiskasvatuksen erityisopettajalta saadusta tuesta voidaan jakaa kokemukseen tuen saatavuudesta ja tuen laadusta. Kokemukset tuen saatavuudesta vaihtelivat vastaajien välillä. Tuen laatuun kiinnitettiin huomiota vasta, jos saatavuus koettiin riittäväksi. Tuen laadun kokemukset jakaantuivat kokemuksiin henkisestä ja konkreettisesta tuesta sekä kokemuksiin erityisopettajan ammattitaidosta ja suhtautumisesta tuen tarpeeseen. Kasvattajien esittämät toiveet siitä, millaista tukea he kaipaisivat, jakaantuivat erityisopettajan toimintaan sekä tuen saatavuuteen liittyviin toiveisiin. Johtopäätöksinä esitän, että varhaiskasvattajien kokemuksia varhaiskasvatuksen erityisopettajalta saamastaan tuesta tutkimuksen kohteena olevassa kaupungissa määrittää tuen vaihteleva saatavuus. Saatuun tukeen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä, mutta konsultoivien varhaiskasvatuksen erityisopettajien työn painopisteen kohdentuminen ja toimenkuva näyttäytyivät varhaiskasvattajille epäselvinä. Suurin osa vastaajista kaipasi erityisopettajan läsnäoloa arjessa lisää.